Etelä-Korea on ilmoittanut aikeista maksaa korvauksia Japanin pakkotyön uhreille. Maat ovat lisänneet viime aikoina turvallisuusyhteistyötä ydinasevaltio Pohjois-Korean lisääntyvien uhkausten edessä, mutta Japanin julma 1900-luvun alkupuoliskon siirtomaahallinto on hiertänyt välejä pitkään.
Etelä-Korea pyrkii katkaisemaan noidankehän aasialaiskaksikon suhteissa ja kohentamaan maiden välejä vastustaakseen paremmin ydinasein varustettua Pohjois-Koreaa.
Japani ja Yhdysvallat sanoivat heti ilmoituksen olleen tervetullut, mutta uhreja edustavat järjestöt sanoivat korvaustoimien jäävän kauas heidän vaateistaan. Järjestöt ovat vaatineet Japania esittämään täyden anteeksipyynnön sekä suoria korvauksia pakkotyöhön liittyneiltä japanilaisyhtiöiltä.
Japani hallitsi Korean niemimaata vuosina 1910–1945, eivätkä Japani ja Etelä-Korea ole vuosien saatossa onnistuneet pääsemään lopulliseen sopimukseen mahdollisista anteeksipyynnöistä ja korvauksista.
Japani määräsi näiden 35 vuoden aikana noin 780 000 korealaista pakkotyöhön, selviää Etelä-Korean tilastoista. Kyseinen luku ei sisällä niitä korealaisnaisia, jotka japanilaisjoukot pakottivat seksuaaliseen orjuuteen.
Japanin siirtomaahallintoa Koreassa muistellaan perinteisesti 1. maaliskuuta. Soulissa järjestettyyn protestiin osallistui myös pakkotyöhön tai seksiorjiksi pakotettuja korealaisia.
Ulkoministeri Park Jinin mukaan Etelä-Korean aikeena on ottaa korvaussuunnitelmaansa varten rahaa isoilta eteläkorealaisyrityksiltä, jotka hyötyivät Japanin kanssa vuonna 1965 tehdystä korvaussopimuksesta. Näitä rahoja on tämän jälkeen määrä ohjata korvauksiksi pakkotyön uhreille sekä heidän perheilleen.
Parkin mukaan toiveena on, että Japani vastaisi Etelä-Korean päätökseen positiivisesti japanilaisyhtiöiden maksamilla vapaaehtoisilla korvauksilla ja kattavalla anteeksipyynnöllä. Suunnitelmaan ei kuulu kuitenkaan uutta anteeksipyyntöä.
”Uskon, että noidankehä tulisi katkaista”, hän sanoi.
Pari tuntia korvaussuunnitelmasta ilmoittamisen jälkeen Etelä-Korea kertoi pysäyttävänsä Japania vastaan Maailman kauppajärjestö WTO:lle tekemänsä valituksen. Valtiovarainministeriön valitusta ei silti olla ainakaan vielä vetämässä pois. Maat ovat suunnitelleet keskustelevansa valitukseen liittyvistä talouskiistoista, ja myös mahdollinen valituksen peruminen riippuisi siitä, miten nämä neuvottelut sujuvat.
Maiden välit happamoituivat entisestään sen jälkeen, kun Etelä-Korean korkein oikeus määräsi joitain japanilaisyhtiöitä maksamaan korvauksia, mikä sai Japanin kiukustumaan. Tämän jälkeen maat asettivat toisilleen talousrajoitteita.
Japanin ulkoministeri Yoshimasa Hayashi sanoi suunnitelman olevan tervetullut, ja arvioi toimittajille, että päätös auttaisi palauttamaan terveitä suhteita maiden välille.
Hayashin mukaan Japani seisoo anteeksipyynnön sisältäneen vuonna 1998 annetun julistuksen takana.
Japanin ulkoministeri Yoshimasa Hayashi puhui Japanin ja Korean korvausasiasta Tokiossa maanantaina.
Valkoinen talo julkaisi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin lausunnon, jossa kuvailtiin tuoreiden päätösten olevan merkki uudesta uraauurtavasta yhteistyön ja kumppanuuden luvusta kahden Yhdysvaltain läheisimmän liittolaisen välillä.
Analyytikot olivat sen sijaan varovaisempia.
”Ilmoituksen merkitys mitataan isolta osin siinä, mitä Japani tekee seuraavaksi”, sanoi Soulin valtionyliopiston ulkoasiaininstituutintutkijaprofessori Benjamin A. Engel.
Engelin mukaan tarvittaisiin vähintään jonkinlainen anteeksipyyntö Japanilta ja lahjoitukset kahdelta japanilaisyhtiöltä, jotka Etelä-Korean korkein oikeus on määrännyt vastuullisiksi. Nämä voisivat auttaa saamaan kansan tuen tuoreelle korvaussuunnitelmalle.
Maat saavuttivat jo vuonna 2015 sopimuksen, jolla oli määrä ratkaista ongelma ”lopullisesti ja peruuttamattomasti”. Tämän jälkeen Etelä-Korea kuitenkin käytännössä mitätöi sopimuksen ja perusteli päätöstä sillä, ettei sopimuksella ollut uhrien hyväksyntää.
Etelä-Korean ulkoministeri Parkin mukaan maanantaina ilmoitetulla suunnitelmalla olisi sen sijaan monien uhrien perheiden tuki. Lisäksi hän kertoi, että hallinto tapaa perheitä yksitellen, neuvottelee heidän kanssaan ja pyytää vilpittömästi heidän ymmärrystään.
Uhreja tukevat tahot ovat kuitenkin jo vastustaneet suunnitelmaa voimallisesti.
”Ikään kuin pakkotyön uhrien kahleita katkaistaisiin eteläkorealaisten yhtiöiden rahoilla”, sanoo useita uhreja edustava asianajaja Lim Jae-sung.
”Se on täysi voitto Japanille, jolla ei ole varaa sijoittaa yhtäkään jeniä pakkotyökysymykseen”, hän lisäsi.
Suunnitelman tuomitsi tuoreeltaan myös pakkotyön uhri Yang Geum-deok.
”En aio ottaa rahaa, joka vaikuttaa kerjäämisen tulokselta”, hän sanoi uutistoimisto Yonhapin mukaan.
”Ensiksi täytyy pyytää anteeksi, hän lisäsi ja sanoi, että vasta tämän jälkeen voi käsitellä kaiken muun.”