Bryssel
EU-parlamentin suurimman poliittisen ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber vaatii Ukrainan EU-jäsenyysneuvotteluiden aloittamista vielä tänä vuonna.
EU:n laajeneminen on seuraavan parlamenttikauden ja seuraavan komission suuri tehtävä, jota saksalainen Weber vertaa Berliinin muurin kaatumisen jälkeiseen aikaan.
Weberin mukaan EU:n ei pidä luetella uudistusvaatimuksia vain hakijamaille, vaan myös EU:n itsensä on ennen laajenemista uudistuttava.
EPP eli Euroopan kansanpuolue on keskustaoikeistolaisten puolueiden ryhmä, johon Suomesta kuuluu kokoomus. Weber osallistuu loppuviikosta EPP:n Helsingissä pidettävään puoluevaltuuston kokoukseen.
Paikka ei ole sattumaa, vaan kokouksen on tarkoitus antaa vaalikamppailua käyvälle kokoomukselle hieman kansainvälistä säihkettä. Kokouksen asialistalla on keskustelu muun muassa turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja keskiluokasta.
””EU ei ole ollut rehellinen laajentumisessa viime vuosina.”
EU-jäsenmaat antoivat kesäkuussa yksimielisesti Ukrainalle jäsenehdokkaan aseman, mutta maan on täytettävä EU-sääntöjen mukaan useita kriteereitä ennen kuin varsinaiset jäsenyysneuvottelut voidaan aloittaa.
Weberin mukaan neuvottelut voisi käynnistää niin, että ukrainalaiset pääsisivät osallisiksi jäsenyyden eduista jo etuajassa. Heidän kanssaan voitaisiin aloittaa esimerkiksi opiskelijoiden Erasmus-vaihto ja liittää Ukraina mukaan EU:n energiayhteistyöhön.
Weber muistuttaa, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui muutama päivä Venäjän hyökkäyksen alettua videoyhteydellä EU-parlamentin istuntoon.
”Hän kysyi, onko Ukraina tervetullut ja tavallaan kysyi myös, kannattaako Ukrainan taistella. Me kaikki poliittiset ryhmät vastasimme hänelle myöntävästi.”
Weberin mukaan myös muita EU:n jäseneksi haluavia maita on kohdeltava tasapuolisesti.
”EU:n laajenemista täytyisi harkita historiallisesta ja geopoliittisesta näkökulmasta eikä pelkästään byrokraattisena harjoituksena. En tarkoita, että jäsenyyskriteereitä ei tarvitsisi täyttää, mutta pelkästään byrokratiaa korostamalla me menetämme nämä maat ja luomme epävarmuutta naapurustoomme. EU ei ole ollut rehellinen laajentumisessa viime vuosina.”
Weberin mukaan EU:lta puuttuu juuri nyt kunnianhimoista johtajuutta, kun Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron eivät ole ottaneet heiltä toivottua roolia. Vaikka on puhuttu paljon EU:n painopisteen siirtymisestä itään, Saksa ja Ranska ovat Weberin mukaan lopulta ne maat, joiden vastuulla on viedä EU:ta eteenpäin.
EU:n johtajakaksikon arvostelu käy Weberiltä sujuvasti, sillä hän on poliittisesti eri kulmalla. Scholz on sosiaalidemokraatti ja Macronin puolue kuuluu EU-parlamentissa keskustaliberaaliin Renew-ryhmään.
Weber, 50, arvelee oman ikäpolvensa johtajien ilmeisesti menettäneen kyvyn ajatella suuresti ja ottaa historiallisia askelia, kun kotimaan politiikka haukkaa suuren osan heidän huomiostaan. Scholz on joutunut keskittymään kivuliaaseen hallitusyhteistyöhön ja Macron kiisteltyyn eläkeuudistukseensa.
”Silti heidän pitäisi johtaa ja uskoa edistämiinsä asioihin. Euro ei ollut Saksassa lainkaan suosittu, mutta Helmut Kohl (liittokansleri 1982–1998) uskalsi olla sen puolella. Me avaamme oven populisteille Euroopassa, jos keskellä olevat puolueet eivät ole valmiita johtamaan.”
Manfred Weberin mukaan Euroopassa on näyttää olevan tahtoa laajempaan puolustusyhteistyöhön, mutta teot toistaiseksi puuttuvat.
Manfred Weberin mukaan EU ei ole valmis laajenemiseen nykyisellään. Hänen mielestään nyt pitäisi edetä kuin eurossa tai rajayhteistyö Schengenissä: ne, jotka eivät halua olla mukana seuraavissa askelissa, voisivat jäädä niistä ulos.
Weber pyrkisi eroon siitä, että jäsenmaiden on tehtävä tietyt päätökset yksimielisesti, ja yksikin maa voi veto-oikeudellaan jarruttaa. Jarrutusta on nähty muun muassa Venäjän-vastaisista pakotteista päätettäessä.
””On realistista, että seuraava iso haaste niin Yhdysvalloille kuin Euroopalle on Kiina, ja siksi Euroopalla pitää olla omaa voimaa.”
Myös EU:n yhteistä puolustusta pitäisi Weberin mukaan kehittää. Ensimmäiseksi hän investoisi omaan eurooppalaiseen kyberpuolustukseen, toiseksi yhteiseen ohjuspuolustusjärjestelmään, kolmanneksi yhteisiin puolustustarvikeostoihin koronarokotteiden tapaan.
Hänen mielestään Euroopan on parempi keskittyä konkreettisiin hankkeisiin kuin puhua epämääräisesti ”eurooppalaisesta armeijasta”, jollainen ei ole realismia ainakaan nopeasti.
”Nykyinen EU on aivan liikaa Valkoisen talon hyväntahtoisuuden varassa. Hyvä, että Yhdysvaltain presidenttinä on nyt Joe Biden, mutta hän saattaa olla viimeinen transatlanttinen presidentti. On realistista, että seuraava iso haaste niin Yhdysvalloille kuin Euroopalle on Kiina, ja siksi Euroopalla pitää olla omaa voimaa.”
Myös Ukrainan sotilaallinen tukeminen on ollut Yhdysvaltain varassa, vaikka EU on paljon tehnytkin.
”Eurooppa on toimittanut ammuksia ja aseita liian vähän ja liian hitaasti. Luvatut panssarivaunut on nyt saatava Ukrainaan. Euroopan ei pidä aseavussa määritellä mitään rajoja, joita ei saa ylittää, sillä se hyödyttäisi vain Vladimir Putinia.”
Kuka?
Manfred Weber
EU-parlamentin jäsen vuodesta 2004, kotimaa Saksa, jossa puolueena Baijerissa toimiva CSU.
Euroopan kansanpuolueen EPP:n puheenjohtaja vuodesta 2022. EPP-ryhmän puheenjohtaja parlamentissa vuodesta 2014.
Oli viime EU-vaaleissa EPP:n kärkiehdokas. Vaikka EPP sai eniten paikkoja parlamentista, Weberiä ei valittu komission johtoon suurten maiden kompromissin takia.