Munkit kaivoivat kalkkikivisen jyrkänteen sisään luostarin 1200-luvulla. Vuosisatoja myöhemmin kosteanpimeät portaat laskeutuvat harmaapartaisen Efimie Babichin, 75, luokse.
Hän on alkujaan sähkömies, mutta elänyt viimeiset kaksi vuosikymmentä ortodoksimunkkina Vanhan Orhein luostarissa. Kammiossa kallion sisällä ei ole lainkaan sähköjä.
”Maallinen elämä ei sopinut minulle”, hän toteaa rukouskynttilöiden hehkussa.
Vierailijoita Vanhan Orhein luolaluostarissa. Butucenin kylä on suosittu matkailukohde.
Vanhan Orhein luostari nököttää jyrkänteellä.
Mies onkii Răutjoen varrella.
Hartaan kasvatuksen saaneen Babichin elämää johdattaa Jumala. Sunnuntaisin kirkossa rukoillaan Moldovan presidentin Maia Sandun ja Moskovan patriarkka Kirillin puolesta.
Henkilöihin kiteytyy Moldovan ristiriita idän ja lännen välissä: Ensimmäinen on EU-mielinen ekonomisti, jälkimmäinen Putin-mielinen Neuvostoliiton valtiollisen turvallisuuspoliisin KGB:n entinen agentti.
Babichi uskoo, että Euroopan unionin liberaalit arvot vievät perikatoon, eikä ole tyytyväinen presidenttiin, joka matkustelee vieraisiin maihin. Viimeisen vuoden aikaiset tapahtumat ovat horjuttaneet myös hänen luottamustaan patriarkka Kirilliin.
Babichi ei enää tiedä, miten suhtautua hyökkäyssodan siunanneeseen uskonjohtajaan, josta Moldovan ortodoksikirkko ei ole irtisanoutunut.
”Hyvästä on tullut pahaa ja pahasta hyvää”, hän sanoo. ”Mutta he ovat kaikki yhtä tässä universumissa: Sandu, Putin ja Zelenskyi.”
Ortodoksimunkki Efimie Babichi nukkuu yönsä patjalla, kallion sisään kaivetussa luostarissa.
Vanhan Orhein luostarin munkki ei ole ainut hämmentynyt. 90 prosenttia moldovalaisista on ortodoksikristittyjä, ja uskonnon merkitys on yhä syvä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin vaikuttanut moldovalaisiin niin, että osa maan asukkaista kokee kyseessä olevan myös heidän sotansa.
Pieni Moldova on aina ollut kulttuurien risteyskohdassa. Vanhan Orhein ja Butucenin alueelta löytyy elämän jälkiä, jotka vievät antiikin daakialaisista Tšingis-kaanin pojanpojan johtamaan Kultaiseen ordaan.
Vanhan Orhein luostarin takaovelta aukeaa aava maisema. Nykyinen kieleke oli aikanaan vedenpinnan alla, ja siksi muhkurainen maa on simpukoiden peittämä.
Hautausmaan takana näkyy kalkkikiviseinämiin kaiverrettuja luolia, joissa kristittyjä suojelevat hajdukit piileskelivät 1400-luvulla ottomaaneilta.
Nyt korostuvat jännitteet EU-mielisen hallituksen ja Venäjän-mielisen opposition välillä. Viime syksystä lähtien oppositio on järjestänyt pääkaupunki Chișinăussa suuria mielenosoituksia, joissa on vaadittu hallituksen eroa.
Presidentti Sandu on esittänyt länsimaille huolen ulkoisesta vallankaappausyrityksestä.
Lue lisää: Ahdistunut Moldovan presidentti keräsi Münchenissä sympatiat
Moldovalaisilla on syitä turhautua. Köyhä maa vastaanotti viime vuonna satojatuhansia pakolaisia, kun samaan aikaan Venäjä kävi sitä vastaan energiasotaa.
Kaasuntuonti on vähentynyt ja tuhot Ukrainassa aiheuttaneet sähkökatkoja myös Moldovassa. Energian, ruoan ja muiden perustarpeiden hintojen jyrkkä nousu on tuntunut kouriintuntuvasti ihmisten arjessa.
Monia mielenosoittajia ei kuitenkaan aja kaduille poliittinen palo, vaan raha. Paikalliset kertovat, että mielenosoittajille maksetaan, jotta he osallistuisivat protesteihin.
“He eivät mene mielenosoituksiin paremman tulevaisuuden vuoksi, eivätkä äänestä mielenosoituksia järjestäviä puolueita”, sanoo lääketieteellinen avustaja Adela Petrov, 30.
”Miksipä ei”, vastaa Butucenin kylässä asuva Adela Petrov kysymykseen siitä, haluaisiko hän Moldovan liittyvän Euroopan unioniin.
Petrov on tulossa Vanhan Orhein kirkossa järjestetystä sunnuntaijumalanpalveluksesta. Kadun varressa olevan Jeesuksen kuvan kohdalla hän tekee ristinmerkin.
”Tilanne on nyt erittäin vaikea, mutta meidän pitäisi kiittää Jumalaa kaikesta”, Petrov sanoo.
Kukaan Butucenin kylässä ei myönnä menevänsä mielenosoituksiin. Samalla ilmiö on tuttu kaikille.
Järjestäjät keräävät maaseudulta työttömiä, vanhuksia ja sairaita ja kuljettavat heidät ilmaisella kyydillä pääkaupunkiin. Jokainen osallistuja palkitaan 400 Moldovan leulla eli noin 20 eurolla.
Se on paikallisesti varsin hyvä korvaus, kun kuukauden minimipalkka on 4 000 leuta eli 200 euroa.
Hevoskärryt ylittävät joen. Butucenin kylä henkii yhä vanhan ajan maalaistunnelmaa.
Kyläläiset ovat säilöneet ruokaa pahan päivän varalle Butucenissa.
Vanhan Orhein kulttuuri- ja luontokeskuksen johtajan Ion Ciobanun mielestä työttömät mielenosoittajat osallistuvat protesteihin helpon rahan perässä, vaikka tarjolla olisi töitäkin.
”Mielenosoittaminen on yleensä merkki demokratiasta, muttei silloin kun kyse on yhden puolueen, ei kansan tahdosta.”
Kyseinen puolue on Șor, jota johtaa Venäjän-mielinen oligarkki Ilan Șor, 36. The Washington Post -sanomalehden läpikäymien asiakirjojen mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB näkee Șorin avainhenkilönä Kremlin pyrkimyksille horjuttaa entistä neuvostotasavaltaa.
Șor majailee nykyään Israelissa, sillä hänet on Moldovassa tuomittu osallisuudesta suureen rahanpesu- ja petosskandaaliin. Vuosina 2015–2019 hän toimi pormestarina Orhein kaupungissa, jossa Șor-puolue pitää yhä päämajaa.
Pienen kaupungin historia on kirjava; ottomaanit ovat pitäneet siellä linnoitustaan, ja alue on kuulunut Romanialle ja Neuvostoliitolle.
Răutjoki virtaa kalkkikiviseinämien viereltä. Jyrkänteen päällä kohoavat Vanhan Orhein luostari ja kirkko.
Maaliskuisena sunnuntaina Orhein kaduilla on hiljaista.
Kun paikalle saapuu politiikasta utelevia muukalaisia, tunnelma kiristyy. Ihmiset jouduttavat askeliaan, mulkoilevat epäluuloisesti. Katsekontaktia etsivät vain häkkiin suljetut siperianhuskyn pennut vedensinisillä silmillään.
Orhein asukkaat eivät halua puhua politiikasta.
Constantin Covali kertoo asuneensa Venäjällä, ja tietävänsä, ettei tilanne ole siellä sen ruusuisampi kuin Moldovassakaan.
Kun parikymmentä ihmistä on kieltäytynyt haastattelusta, jääkaappien korjaajana työskennellyt Constantin Covali, 69, pysähtyy.
”Ihmiset eivät juuri puhu. Kaikki ovat sulkeutuneita näistä aiheista”, hän sanoo.
Covali kertoo, ettei ole menossa mielenosoituksiin. Mutta hänen naapurinsa ovat, ja hänetkin kutsuttiin.
“He tulivat ovelleni ja tarjosivat rahaa”, mies kertoo.
“Tilanne on nyt vaikea, mutta kaikki kääntyy vielä paremmaksi. Presidenttimme on hyvä. On oltava kärsivällinen.”
Seuraavana päivänä, maanantaina 6. maaliskuuta, Chișinăussa osoitetaan jälleen mieltä. “Moldova, moldova”, huutavat räikeän keltaisen perustuslakituomioistuimen eteen puolenpäivän aikaan kerääntyneet ihmiset.
Tällä kertaa järjestelyistä ei vastaa Șor vaan sosialistinen ja kommunistinen puolue. Nekin ovat Venäjän-mielisiä.
”Mutta me emme koskaan osoita mieltä yhdessä Șorin kanssa, emmekä maksa mielenosoittajille”, painottaa yksi mielenosoituksen järjestäjistä, Grigore Novac sosialistisesta puolueesta.
Sosialistisen puolueen poliitikko Vasile Bolea puhui mielenosoittajille kovaäänisellä.
Mielenosoituksessa on kyse kielestä: Moldovan hallitus päätti viime viikolla muuttaa maan kielen nimen romaniaksi.
“Päätös on perustuslakiamme vastaan, joten pyydämme perustuslakituomioistuinta kumoamaan sen”, Novac sanoo.
Moldova ja romania ovat käytännössä sama kieli, mutta kieleen on kytkeytynyt paljon poliittisia merkityksiä. Kirjoittaminen on vuosisatojen varrella tapahtunut vuoroin kyrillisin, vuoroin latinalaisin aakkosin.
Novacin mielestä koko lakimuutoksessa on kyse vain huomion vetämisestä pois Moldovan ongelmista.
“Kun ei ole tarpeeksi leipää, jolla ruokkia kansaa, on tarjottava sirkushuveja.”
Mielenosoittajat kulkivat joukolla kohti perustuslakituomioistuinta. Mielenosoitus vastusti moldavian kielen nimen muuttamista romaniaksi.
Vera Alexandrovnan mielestä eurooppalaiset arvot eivät sovi yhteen Moldovan perhekeskeisen kulttuurin kanssa.
Vaikka kyse on muodollisesti moldovan kielestä, suurin osa mielenosoittajista on venäjänkielisiä. Mediaani-ikä on korkea ja tunnelma vihamielinen.
”Häipykää, te provosoitte meitä”, sihahtaa vanha nainen ja nostaa kätensä ilmaan.
Veteraanien kanssa työskentelevä Vera Alexandrovna, 76, kokee, että Moldova on hylännyt aidot juurensa.
”Ei ole oikein unohtaa historiaamme ja kieltämme”, hän sanoo.
”Kaikki täällä on rakennettu Neuvostoliiton aikana. Viimeiset 30 vuotta ovat olleet pelkkää alamäkeä."
Pian keskusteluun puuttuu englanninopettaja Elena Lesnikov, 60.
”Haluatteko muka oikeasti Natoon?”, hän tiukkaa epäuskoisena.
“Ei ole mitään järkeä perustaa tukikohtia Suomeen ja Ruotsiin. Venäjä ja Ukraina ovat olleet sama maa, joten kyse on eri asiasta. Ei Venäjän ole järkeä hyökätä muualle Euroopassa.”
Elena Lesnikov (vas.) ja Vera Alexandrovna (oik.) osoittivat Chișinăussa mieltään moldavian kielen nimen säilyttämisen puolesta.
Osa ihmisistä saapui perustuslakituomioistuimen eteen Chișinăussa jo selvästi ennen mielenosoituksen alkamista.
Moldovan perustuslaki kieltää sotilaalliset liittoumat, mutta presidentti Sandu on sanonut, että mahdollisesta tarpeesta muuttaa lakia keskustellaan.
Jo nyt Moldovan rauhanturvaajat tekevät Naton kanssa yhteistyötä Kosovossa. Myös Nato-naapuri Romania on kiinnostunut yhteistyön lisäämisestä.
Kansa ei ole innostunut sotilasliittoon liittymisestä, eikä sota naapurissa ole juuri vaikuttanut mielipiteisiin. Helmikuussa 2023 julkaistun kyselyn perusteella vain 24 prosenttia moldovalaisista olisi äänestänyt jäsenyyden puolesta ja 62 prosenttia sitä vastaan.
Epäluuloisesti Natoon suhtautuu myös munkki Efimie Babichi.
”Nato on valmis taistelemaan viimeiseen ukrainalaissotilaaseen asti”, hän toteaa synkästi.
Efimie Babichi ei seuraa viestintäkanavia, mutta pysyy perillä maailmanmenosta keskustelemalla luostarivieraiden kanssa.
Babichi uskoo, että sodan tarkoituksena on hävittää ortodoksinen väestö. Ympäri maailmaa toistuville katastrofeille ja veljeskansojen välisille sodille munkki näkee vain yhden selityksen. Ne ovat lopunajan merkkejä.
”Maailmanloppu on tulossa”, Babichi toteaa rauhallisesti.
Juttua muokattu 10.3.2023 klo 10:10: Muutettu moldovan kielen kirjoitusasu vanhentuneesta muodosta moldavia nykyaikaiseen muotoon moldova. Muutettu Grigor Novacin, Constantin Covalin ja Ion Ciobanun etunimen ja sukunimen järjestystä.
