Maanjäristyksen aiheuttamat tsunamiaallot löivät maaliskuussa 2011 Fukushiman ydinvoimalan reaktoreihin ja aiheuttivat vakavimman ydinonnettomuuden sitten Tšernobylin ydinkatastrofin vuonna 1986. Tsunamin aiheuttaneen maanjäristyksen voimakkuudeksi mitattiin 9.0.
Fukushima Daiichi -ydinvoimalan reaktorit 1, 2 ja 3 pysähtyivät maanjäristyksen seurauksena automaattisesti. Alueen ihmiset evakuoitiin.
Kun ihmiset lähtivät, alueen villieläinpopulaatio alkoi kasvaa.
Japanilaislehti The Japan Timesin mukaan ihmisten jälkeensä jättämä luonto on osoittautunut rikkaaksi elinympäristöksi villieläimille. Alueella on tavattu myös sellaisia lajeja, joita sillä ei aiemmin esiintynyt.
Kasvillisuus on vallannut leikkipuiston Okuman kaupungissa lähellä Fukushimaa.
Yksi onnettomuuden jälkeen nopeasti evakuoiduista alueista oli Iitaten kylä, jossa radioaktiivinen säteily ylitti maaliskuussa 2011 kaksinkertaisesti evakuointiin tarvittavan rajan. Vain noin kolmannes kylän asukkaista on palannut kotiseudulleen.
Makakit ja villisika sen sijaan haistoivat nopeasti omat mahdollisuutensa, eikä se ilahduta kylän jälleenrakentajia.
”Villieläimet etsivät ruokaa maatiloilta ja ihmisten puutarhoista”, paikallinen virkamies Miwa Hanede kertoo.
Vuonna 2020 Journal of Frontiers in Ecology and the Environment -lehti julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin villieläinten liikkumista Fukushiman alueella. Saastuneille alueille asetettiin yli sata kameraa. Alueilta otettiin kaikkiaan 267 000 valokuvaa, joista tunnistettiin 20 eläinlajia.
”Tulokset ovat ensimmäinen todiste siitä, että lukuisia villieläinlajeja on nyt runsaasti kaikkialla Fukushiman evakuointivyöhykkeellä säteilykontaminaatiosta huolimatta”, tutkimukseen osallistunut Georgian yliopiston villieläinbiologi James Beasley sanoi tuolloin.
Tutkija Koji Yamazaki on pitänyt alueen lajeista kirjaa riistakameroilla. Hän kertoo, että kamerakuvien perusteella etenkin villisiat liikkuvat ahkerasti Fukushiman lähellä. Laji ei kaihda edes kaikkein saastuneimpia alueita.
”Villisika on laajentanut elinympäristöään Fukushimassa, kun taas vieraslajit, esimerkiksi pesukarhu, siirtyvät kohti sisämaata. Rannikolla nähdään aiempaa enemmin peuroja”, Yamazaki kertoo.
Apina kiipeili vaaravyöyhykkeen rajaavalla aidalla lähellä Fukushimaa joulukuussa 2022.
Villieläinten levittäytyminen kiinnostaa japanilaisia, mutta asian kääntöpuoleen eli eläinten aiheuttamiin vahinkoihin ei Yamazakin mukaan ole vielä herätty.
Vuonna 2021 Fukushiman prefektuurissa kirjattiin luonnonvaraisten lintujen ja petojen aiheuttamia satovaurioita noin 140 miljoonan jenin eli lähes 960 000 euron arvosta. Suurimman osan satovahingoista aiheuttavat villisiat ja makakit.
Yamazaki varoittaa, että haittaeläimet voivat lisääntyä nopeasti, jos tehokkaisiin toimenpiteisiin ei pian ryhdytä. Paikalliset metsästäjät ovat lopettaneet vahinkoa aiheuttavia villieläimiä, mutta se ei yksin riitä, hän kertoo.
Oikaisu 7.3. kello 20.45: Jutusta sai virheellisen käsityksen, että tsunami olisi aiheuttanut maanjäristyksen vuonna 2011. Maanjäristys kuitenkin aiheutti tsunamin.
