Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan kulkevien Nord Stream -kaasuputkien räjäytys viime syksynä on kehittymässä yhdeksi 2020-luvun suurimmista mysteereistä. Epäiltyjen listoille päätyneitä tekijöitä on jo niin paljon, ettei kaikkia tyydyttävää historiankirjoitusta asiasta valmistu välttämättä koskaan.
Tiistaina julkisuuteen tuli Yhdysvaltain ja Saksan medioista tietoja, joiden perusteella kaasuputket räjäytti jokin ”Ukraina-mielinen” toimija. Aiemmin syyttävä sormi tai spekulaatiot ovat osoittaneet enimmäkseen Venäjään ja sieltä takaisin länsimaihin.
The New York Times -lehti kertoi tiistaina nimettömien yhdysvaltalaisten viranomaislähteiden perusteella melko epämääräisesti, että jokin Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vastustava ”Ukraina-mielinen” taho olisi räjäyttänyt putket lähellä Tanskalle kuuluvaa Bornholmin saarta 26. syyskuuta 2022.
Lehden mukaan Yhdysvaltain viranomaisilla ei ollut kuitenkaan näyttöä siitä, että Ukrainan hallitus olisi osallistunut iskuihin tai pyytänyt niiden tekemistä. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak kiisti heti maansa olevan millään tavalla osallinen räjähdyksiin.
Saksalainen Die Zeit -lehti kertoi myös mahdollisista Ukraina-mielisistä tekijöistä, yksityiskohtaisemmin kuin The New York Times.
Die Zeitin tiedot perustuivat useiden saksalaisviestimien yhdessä keräämiin tietoihin monien länsimaiden tiedustelupalveluista. Lehti kertoi, että tutkinnassa on ilmeisesti tapahtunut läpimurto.
Die Zeitin mukaan räjäytyksistä vastasi viiden miehen ja yhden naisen ryhmä, joka oli vuokrannut veneen Puolassa toimivalta yritykseltä, jonka omistaa ilmeisesti kaksi ukrainalaista henkilöä. Joukko lähti vesille 6. syyskuuta Saksassa sijaitsevasta Rostockin satamasta, lehti kertoi ja selosti veneen reittiä: Rostockista Wieckiin ja sieltä Tanskan Christiansøn saarelle, joka on lähellä räjähdyspaikkaa.
”Ryhmään kuului kapteeni, kaksi sukeltajaa, kaksi sukellusavustajaa ja lääkäri. Heidän kerrotaan kuljettaneen ja asentaneen räjähteet rikospaikalle”, Die Zeit kertoi.
Tekijöiden kansalaisuuksista ei ole saksalaisviestimien mukaan varmuutta, koska ryhmä olisi käyttänyt taitavasti väärennettyjä passeja. He olivat Die Zeitin mukaan palauttaneet veneen lähtösatamaan. Tutkijat olivat kertoneet veneen olleen ryhmän jäljiltä sotkuisessa kunnossa. Kajuutan pöydältä oli löytynyt jälkiä räjähdysaineista.
”Vaikka jäljet johtavat Ukrainaan, tutkijat eivät ole vielä saaneet selville, kuka oli toimeksiantaja epäillylle tekijäjoukolle”, Die Zeit kertoi.
Lehden mukaan kansainvälisissä tiedustelupiireissä on pidetty esillä teoriaa, jonka mukaan kyseessä olisi lavastusoperaatio, jossa ukrainalaistahot yritetään saada näyttämään syyllisiltä. Tämä on kuitenkin pelkkä oletus, jonka puolesta ei ole todisteita, Die Zeit kertoi.
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoi keskiviikkona Tukholmassa, että hän pitää ajatusta lavastuksesta varteenotettavana.
”Se on hyvinkin voinut olla lavastusoperaatio, jolla syytetään Ukrainaa”, Pistorius sanoi Reutersin mukaan.
Pistoriuksen mukaan ”jommankumman todennäköisyys on yhtä korkea”. Tällä hän tarkoitti ukrainalaistahon syyllisyyttä räjäytyksiin tai ukrainalaisten lavastamista syyllisiksi. Hän varoitti ihmisiä vetämästä hätiköityjä johtopäätöksiä.
Syksyllä länsimaissa epäiltiin yleisimmin Venäjää kaasuputkien räjäytyksistä. Epäilystä kasvatti esimerkiksi amerikkalaisen CNN-kanavan juttu, jonka mukaan eurooppalaiset tiedusteluviranomaiset olivat nähneet Venäjän laivaston aluksia räjähdyspaikan lähistöllä. Myös venäläisistä sukellusveneistä oli lähteiden mukaan tehty havaintoja.
”Vaikuttaa siltä, että Venäjä haluaa laajentaa tilannetta ja että hän [Putin] on tarpeeksi hullu aloittaakseen jotain vielä pahempaa”, totesi HS:n haastattelema bornholmilainen nainen pian räjähdysten jälkeen viime syyskuussa.
Joulun alla The Washington Post -lehti kertoi nimettömiin länsimaisiin diplomaatti- ja tiedustelulähteisiin viitaten, ettei Venäjää enää pidetä länsimaissa itsestään selvästi epäiltynä räjähdyksistä.
”Tällä hetkellä ei ole mitään todisteita siitä, että Venäjä olisi sabotaasin takana”, eurooppalaislähde totesi.
Putin leimasi syyskuun lopulla räjähdykset ”ennennäkemättömiksi kansainvälisen terrorismin teoiksi”. Venäjä on sittemmin syyttänyt räjähdyksistä suoraan sekä Britanniaa että Yhdysvaltoja.
Viime lokakuun lopulla Venäjä väitti Reutersin mukaan, että Britannian laivaston erityisyksikkö olisi tehnyt iskut, minkä Britannia heti kiisti. Venäjän puolustusministeriön mukaan sama brittiyksikkö olisi ollut ohjaamassa Ukrainan asevoimien lennokki-iskua Mustallamerellä olleita venäläisaluksia vastaan.
Vuosi vaihtui, ja niin vaihtui Venäjän nimeämä syyllinenkin. Helmikuussa ulkoministeri Sergei Lavrov väitti uutistoimisto Tassin mukaan, että Yhdysvaltain viranomaiset olisivat myöntäneet suorastaan kerskaillen, että Yhdysvallat oli räjähdysten takana.
Hänen mukaansa motiivi Yhdysvalloille oli se, että Venäjän energiaresurssien ja Saksan teknologian yhteispeli oli toiminut liiankin hyvin viimeiset 20–30 vuotta.
”Se alkoi uhata Yhdysvaltain suuryritysten monopolia. Siksi oli tarpeen pilata se jollain tapaa”, Lavrov sanoi.
Venäjä sai syytöksilleen yllättävää tukea 8. helmikuuta, kun kiisteltyamerikkalaistoimittaja Seymour Hersh väitti blogikirjoituksessaan, että räjähdysten takana olisi Yhdysvallat ja sitä avittanut Norja. Hershin mukaan räjäytykset olisi tilannut presidentti Joe Biden. Valkoinen talo kiisti väitteet kutsumalla niitä ”kertakaikkisen valheellisiksi ja täydelliseksi fiktioksi”.
Hersh tunnetaan monista kohujutuistaan, joista jotkut ovat olleet oikeassa: amerikkalaissotilaiden tekemä My Lain verilöyly Vietnamin sodassa 1968 sekä Abu Ghraibin kidutusskandaali Irakin sodassa 2004. Häntä on kuitenkin myös syytetty epäluotettavien artikkeleiden tehtailusta ja salaliittoteorioiden levittämisestä.
Venäjä innostui Hershin kirjoituksesta ja vaati oikeudellisia toimia totuuden selvittämiseksi, kuten Putinin tiedottaja Dmitri Peskov teki. Helmikuun puolivälissä Venäjä vaati YK:n turvaneuvostoa johtamaan kansainvälisiä tutkimuksia syyllisten selvittämiseksi.
Venäjällä ei innostuttu tiistaisista uutisista, joiden mukaan jokin mahdollisesti Ukrainaa myötäilevä ryhmä olisi räjäyttänyt kaasuputket. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoi Tassin mukaan, että tiedot ovat tahallisia vuotoja, joilla yritetään häivyttää iskujen oikeat tekijät: länsihallinnot.
Zaharovan näkemystä säesti duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski, joka kertoi Tassin mukaan, että uutinen ”Ukraina-mielisestä” ryhmästä oli ”jälleen yksi harhautus”, jolla käännetään huomio pois Yhdysvaltain osallisuudesta räjähdykseen.
Myös Putinin lähimies Peskov tyrmäsi uutistoimisto AFP:n mukaan teorian mahdollisesti Ukrainaa myötäilevien tekijöiden osallisuudesta iskuun ja kutsui länsimedian uutisointia ”koordinoiduksi mediakampanjaksi”, jolla yritetään kääntää ajatukset pois oikeista tekijöistä.
Sekä Zaharovaa että Slutskia käsittelevissä sähkeissään Tass viittasi Hershin artikkeliin Yhdysvaltain ja Norjan väitetystä yhteisoperaatiosta. Uutistoimisto pyysi tiistain mittaan vielä Hershiä kommentoimaan The New York Times -lehden tiistaisen uutisen uskottavuutta.
”En halua ryhtyä sellaiseen. Teidän on vedettävä omat päätelmänne”, Hersh oli sanonut Tassin mukaan.
Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen ynnäsi tiistaina Twitterissä, että tähän mennessä Nord Stream -räjähdyksistä on syytetty Venäjää, Britanniaa, Yhdysvaltoja, Norjaa ja ekoterroristeja sekä nyt uusimpana käänteenä ukrainalaista tai venäläistä ei-valtiollista tahoa.
Tynkkynen totesi HS:n haastattelussa pitävänsä kiinnostavana The New York Timesissa esitettyä ajatusta, jonka mukaan tekijöinä voisi olla sekä Venäjän että Ukrainan kansalaisista koostuva taho.
”Onko siis olemassa joku verkosto, joka taistelee vapaan Venäjän ja demokraattisen Ukrainan puolesta? Voiko sellaista olla? Venäjän yhteiskunta on ollut hyvin sulkeutunut ja tällaisen tiedon saaminen ja vahvistaminen on vaikeaa”, Tynkkynen pohti jutussa.
1 200 kilometriä pitkistä Nord Stream 1- ja Nord Stream 2 -kaasuputkista on kiisteltyvuosien ajan. Yhdysvallat ja joukko itäisiä EU-maita ovat varoittaneet etenkin Saksaa liiallisesta riippuvuudesta Venäjän energiasta.
Yhteisymmärrys tuntuu vallitsevan siitä, että räjähdykset oli aiheutettu tahallisesti. Ne vaurioittivat kumpaakin vuonna 2011 käynnistettyä Nord Stream 1 -hankkeen putkea sekä toista Nord Stream 2 -hankkeen kahdesta putkesta. Nord Stream 2 -putkikaksikko valmistui 2021, mutta niitä ei ole koskaan otettu käyttöön.
Ruotsin, Tanskan ja Saksan viranomaiset tutkivat Nord Stream -räjähdyksiä. Venäjä on valittanut sitä, ettei maata ole huolittu mukaan tutkimuksiin.
