”Nämä olivat Tbilisin suurimmat protestit sitten vuoden 1989, jolloin neuvostotankit jyräsivät mielenosoittajat. Kaduille lähti eri arvioiden mukaan 100 000–150 000 ihmistä”, sanoo toimittaja Sopho Bukia Georgian pääkaupungista kaksi päivää jatkuneista protesteista. Bukia avustaa Georgiassa kansainvälisiä medioita kuten The Economist -lehteä.
Mielenosoittajat saivat tärkeän voiton, kun torstaina hallitus ilmoitti laittavansa kiistellyn lakihankkeen jäihin. Samalla hallitus kuitenkin kertoi aikovansa tulevaisuudessa ”paremmin selittää ihmisille, miksi laki on tarpeellinen”.
Jäädytyksestä huolimatta oppositio ilmoittikin jatkavansa protesteja, kunnes hallitus myös muodollisesti peruu lakihankkeen ja vapauttaa pidätetyt mielenosoittajat.
”Mielenosoittajat eivät luota hallituksen lupaukseen, ja hyvästä syystä. Vuonna 2019 hallitus lupasi protestien seurauksena muutoksia vaalilakeihin, mutta perui lupauksensa. Uskon, että nytkin hallitus yrittää kaikesta huolimatta edistää lakia, koska se on heille elintärkeä. Sen tarkoituksena on hiljentää riippumattomat järjestöt ja viestimet.”
Georgian mielenosoitusten sytykkeenä toimi laki ulkomaalaisista agenteista, joka ehti tällä viikolla ensimmäiseen käsittelyyn maan parlamentissa.
Lakiehdotuksen mukaan kansalaisten, järjestöjen ja tiedotusvälineiden, jotka saavat 20 prosenttia rahoituksestaan ulkomailta, pitäisi rekisteröityä oikeusministeriössä ”ulkomaisiksi agenteiksi”. ”Agentit” puolestaan joutuisivat erilaisten valvontatoimien kohteeksi, ja rikkomuksista olisi luvassa huomattavia sakkoja tai vankeutta. Laki vaikuttaisi esimerkiksi vaalitarkkailujärjestöihin ja korruption vastaisiin järjestöihin. 400 kansalaisjärjestöä on allekirjoittanut lakiehdotusta vastustavan vetoomuksen.
Georgiassa valtaa pitää Georgialainen unelma -puolue. Sen taustalla lankoja vetelee Georgian rikkain ihminen, miljardööri Bidzina Ivanišvili, joka toimi pääministerinä vuosina 2012–2013. Muodollisesti Ivanišvililla ei ole asemaa puolueessa tai maan hallinnossa.
Ivanišvilin päävastustaja taas on vankilassa viruva entinen länsimielinen presidentti Mihail Saakašvili. Hänen syytteitään pidetään poliittisesti motivoituina.
Bukian mukaan valtapuolue pelkää Saakašvilia, vaikka hänen vapauttamisestaan ei koituisi sille vaaraa, sillä hän on erittäin sairas.
Muun muassa EU on vedonnut Georgiaan, jotta viranomaiset päästäisivät entisen presidentin ulkomaille hoitoon.
Saakašvilin puolue on merkittävin oppositiovoima, mutta entisen presidentin tilalle sillä ei ole tarjolla valovoimaista johtajaa.
Toinen nimekäs poliittinen vanki on oppositiokanava Mtavarin omistaja Nika Gvaramia. Hänet on tuomittu korruptiosta.
Lue lisää: Saakašvilin vetoomus hylättiin, syömälakon heikentämä ex-presidentti pysyy vangittuna
Lue lisää: Zelenskyi vaatii Saakašvilin vapauttamista ja palauttamista Ukrainaan
Ensi vuoden parlamenttivaaleissa Georgialainen unelma uhkaa menettää valtansa, jos kyselyihin on uskominen.
Bukia uskoo, että agenttilaissa on kysymys juuri tästä.
”Puolueen ainoa tavoite on pysyä vallassa ja kauan. Siksi heidän esikuvansa ei ole EU:ssa, jossa hallitukset vaihtuvat vaaleissa, vaan Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Azerbaidžanissa. Siksi he ovat kopioineet tämän lain Venäjältä. He tarvitsevat sitä opposition ja kansalaisyhteiskunnan nujertamiseen.”
Venäjä sääti vuonna 2012 lain ulkomaisista agenteista. Lakia on tiukennettu useasti.
Bukian mielestä protestit olivat yllätys sekä hallitukselle että kansalle itselleen.
”Viime vuosina vastarinta on ollut laimeaa. Oppositio on hyvin hajanainen. Protestit alkoivat spontaanisti, niihin osallistui paljon nuoria eikä oppositiopoliitikkojen rooli ole merkittävä. Tämä osoittaa, että ainoa, mikä voi estää hallitsevan puolueen suunnitelman, on kansalaisyhteiskunta. Tämä antoi sille toivoa.”
Mellakkapoliisi ampui mielenosoittajia vesitykillä ja kyynelkaasulla keskiviikkona Tbilisissä.
Euroopan unionin ja Ukrainan liput liehuivat keskiviikkona Tbilisissä mielenosoituksessa, joka keräsi tuhansia ihmisiä parlamenttitalon edustalle.
Vaikka Georgian hallitus on virallisesti sanonut tukevansa Ukrainaa, Bukian mukaan todellisuudessa tuki on ollut laimeaa ja näennäistä. Georgia ei ole asettanut Venäjälle pakotteita, ja kauppa virtaa rajan yli.
Vaikka Venäjällä ja Georgialla ei ole diplomaattisuhteita eikä suoraa lentoliikennettä, Georgialainen unelma on Bukian mukaan todellisuudessa Venäjä-mielinen puolue.
Hallituksen linja on vastakkainen maan yleisen mielipiteen kanssa, joka on länsimyönteinen ja ukrainalaismielinen.
”Protestien iskulause oli tässä mielessä kuvaava: ei venäläiselle laille.”
Georgiassa petyttiin, ettei EU nimittänyt sitä jäsenehdokkaaksi yhdessä Ukrainan ja Moldovan kanssa.
Bukia uskoo, että todellisuudessa valtapuolue ei edes halua edistää eurointegraatiota, koska se sotkisi sen suunnitelmia sementoida valtansa.
”Tämä lakihanke oli märkä rätti EU-pyrkimyksille, ja osoittaa, etteivät he ole siitä tosissaan kiinnostuneita.”
Georgiaan on syntynyt uusi jakolinja hallituksen ja presidentin välillä.
Riippumaton presidentti Salome Zurabišvili valittiin virkaansa Georgialaisen unelman tuella. Hän on Saakašvilin vastustaja, eikä ole halunnut armahtaa edeltäjäänsä.
Zurabišvili on kuitenkin länsi- ja ukrainalaismielinen ja ajautunut törmäyskurssille hallituksen kanssa. Hän lupasi olla allekirjoittamatta agenttilakia, vaikka tämä ei olisikaan lopullisesti estänyt sen voimaantuloa.
Georgia on parlamentaarinen järjestelmä, jossa presidentti on vain muodollinen valtionpäämies.
Bukian mukaan Georgiassa ei ajatella, että protestit johtaisivat vallankumoukseen.
”Pikemminkin tähtäin on ensi vuoden vaaleissa, jotta ne voitaisiin järjestää vapaasti ja demokraattisesti. Jos EU ei painosta hallitusta, se yrittää väärentää vaalit. He ymmärtävät, etteivät voi voittaa rehellisesti ja laittamatta kansalaisyhteiskuntaa kuriin.”
