Onko 85 miljoonan asukkaan Turkki matkalla yhä tiukempaan autoritaariseen järjestelmään, vai tapahtuuko toukokuun parlamentti- ja presidentinvaaleissa korjausliike, jolla maa aloittaa paluun kohti moniäänistä demokratiaa?
Siinäpä vasta kysymys, johon on haettu alustavaa vastausta tämän viikon mittaan.
Maanantaina Turkin oppositiopuolueet saivat kuukausien vatkaamisen ja viime hetkille kestäneen riitelyn jälkeen ilmoitettua yhteisen ehdokkaansa. Hän on Tasavaltalaisen kansanpuolueen CHP:n puheenjohtaja ja kansanedustaja, 74-vuotias Kemal Kılıçdaroğlu.
Häntä pidetään täydellisenä vastakohtana istuvalle presidentille, 69-vuotiaalle, itsevaltaiselle ja populistiselle Recep Tayyip Erdoğanille, joka on monien syytösten mukaan tekemässä Turkista diktatuurin.
Johtuen ulkonäöstään, hillitystä olemuksestaan ja julkilausutuista tavoitteistaan Kılıçdaroğlua on kutsuttu lempinimellä ”Gandhi Kemal” tai ”Turkin Gandhi”. Hän näyttää jossain määrin Intian itsenäisyystaistelun johtajalta, rauhanomaisen opposition ruumiillistumalta Mahatma Gandhilta (1869–1948).
Kemal-etunimi voi synnyttää mielleyhtymän modernin Turkin isänä pidettyyn Kemal Atatürkiin, joka perusti Kılıçdaroğlun johtaman CHP-puolueen sata vuotta sitten.
”Meidän pöytämme on rauhan pöytä. Ainoa tavoitteemme on viedä maa vaurauden, rauhan ja ilon päiviin”, Kılıçdaroğlu lausui uutistoimisto Reutersin mukaan maanantaina sen jälkeen, kun hänen ehdokkuutensa virallistettiin.
Erdoğan vahvisti perjantaina, että vaalit pidetään aiemmin kerrotun mukaisesti 14. toukokuuta. Näin ollen vaalihumun pitäisi olla jo kovaa, mutta kymmeniätuhansia ihmishenkiä vaatineet helmikuun 6. päivän maanjäristykset ovat latistaneet tunnelmia ja lykänneet kampanjoinnin käynnistämistä.
Maanantain ehdokasilmoituksen jälkeen on ehtinyt kuitenkin jo hieman tapahtua. Tiistaina julkaistun ORC-yrityksen julkaisemassa mielipidekyselyssä Kılıçdaroğlu johti Erdoğania peräti 13 prosenttiyksikön erolla.
Asiantuntijoiden mukaan kyselyihin on kuitenkin suhtauduttava varoen. Turkissa järjestetään tarkoitushakuisia tai muuten vain epäluotettavia kyselyitä. Suuri osa ihmisistä ei halua vastata tuntemattomien soittelijoiden tiedusteluihin politiikasta.
Wikipediaan koottujen useiden eri kyselyiden mukaan Erdoğan on ollut keskimäärin suositumpi kuin Kılıçdaroğlu viime vuoden lopulle saakka, mutta nyt Kılıçdaroğlu olisi lievästi istuvaa presidenttiä suositumpi.
Epäselvää on, missä määrin maanjäristykset vaikuttavat vaalitulokseen. Turkin viranomaisia on syytetty liian hitaasta reaktiosta katastrofiin, joka tuhosi rakennuksia satojen kilometrien matkalta ja vaikeutti suoraan yli kymmenen miljoonan turkkilaisen elämää. Osa suuttumuksesta kanavoituu todennäköisesti Erdoğaniin.
Turkin merkittävin kurdivähemmistöä edustava puolue HDP, joka ei kuulu kuuden oppositioryhmän koalitioon, ilmoitti maanantaina, että sekin saattaa asettua vaaleissa 20 vuotta parlamentissa istuneen Kılıçdaroğlun tueksi.
”Meidän selvä odotuksemme on siirtymä vahvaan demokratiaan. Jos pääsemme yhteisymmärrykseen perusperiaatteista, saatamme tukea häntä presidentinvaaleissa”, HDP:n toinen puheenjohtaja Mithat Sancar totesi Al-Jazeera-kanavan mukaan.
Ilmoituksella voi olla merkitystä, sillä HDP oli viime parlamenttivaaleissa vuonna 2018 Turkin kolmanneksi suurin puolue Erdoganin johtaman AK-puolueen ja Kılıçdaroğlun CHP:n jälkeen.
HDP:n enimmäkseen kurdeista koostuvat äänestäjät auttoivat opposition ehdokkaat voittoon Istanbulin ja Ankaran pormestarinvaaleissa vuonna 2019.
Joillekin oppositioliittouman puolueille yhteistyö HDP:n kanssa tuottaa tuskaa, koska ne pelkäävät kansallismielisten äänestäjien karkottamista. Lisäksi Turkin perustuslakituomioistuin pohtii parhaillaan sitä, pitäisikö HDP kieltää, koska puolueella sanotaan olevan läheiset suhteet terroristiseksi leimattuun PKK-puolueeseen.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti perjantaina virallisesti, että maan parlamentti- ja presidentinvaalit pidetään 14. toukokuuta.
Joidenkin oppositiopoliitikkojen mielestä ekonomistitaustainen Kılıçdaroğlu on liian vaisu ja harmaa ehdokas, kun vastassa on taitavana puhujana ja härskinä poliitikkona pidetty Erdoğan.
Byrokraattisuus ja rauhallisuus saattavat kuitenkin vedota kansaan, josta suuri osa on talousvaikeuksien tuupertamaa. Erdoğanin epätavanomainen talouspolitiikka on osittain syössyt valuutta liiran luisuun ja kiihdyttänyt inflaatiota merkittävästi.
Erdoğan on alistanut keskuspankin komentoonsa ja luonut vaihtoehtoisen talousteorian, jonka mukaan korkojen laskeminen hillitsisi inflaatiota. Helmikuussa Turkin ohjauskorkoa laskettiin jälleen, tällä kertaa puolella prosenttiyksiköllä 8,5 prosenttiin. Näin siitä huolimatta, että tammikuussa kirjattu inflaatioluku näytti vuositasolla lähes 58 prosenttia, kuten talouskanava CNBC kertoi.
Rahan arvon nopea heikkeneminen on pannut Turkin keskiluokankin ahtaalle ja puskenut köyhiä syvemmälle kurjuuteen. Erdoğan on pyrkinyt lievittämään vaikeuksia ja ylläpitämään suosiotaan jakamalla monenlaisia talousporkkanoita, kuten palkankorotuksia virkamiehille ja korotuksia opintotukiin.
Turkin julkisen velan suhteellisen maltillinen taso, hieman alle 40 prosenttia bruttokansantuotteeseen verrattuna, on mahdollistanut äänestäjien lepyttelyn rahalla.
Afşinin kaupungissa etsittiin raunioista maanjäristyksen uhreja helmikuussa.
Maallistuneita turkkilaisia on harmittanut pitkään Erdoğanin ja hänen AK-puolueensa tapa sotkea islaminuskoa politiikkaan. CHP-puolue vannoo sekularismin eli maallistuneen hallinnon nimiin ja ajaa muiden oppositiopuolueiden tavoin parlamentaarisen järjestelmän palauttamista.
Erikoisen lisänsä CHP-johtaja Kılıçdaroğluun tuo se, että hän kuuluu uskonnolliseen vähemmistöön, historiallisesti syrjittyihin aleviitteihin. Alevilaisuus mielletään yleensä šiialaiseksi suuntaukseksi, mutta se poikkeaa selvästi sunnalaisuuden lisäksi šiialaisuudesta.
Turkissa valtaosa väestöstä on sunnimuslimeja. Joillekin konservatiivisunneille aleviitin (tai alevin) äänestäminen voi olla mahdotonta.
Kılıçdaroğlu on puhunut julkisesti uskostaan harvoin, ensimmäisen kerran ilmeisesti vuonna 2011. Tuolloin hän totesi asiasta kysyneelle toimittajalle seuraavasti:
”Olen aina kieltäytynyt osallistumasta politiikkaan, joka pohjautuu etniseen identiteettiin tai uskontoon. Minä olen alevi. Mistä lähtien se on ollut rikos tässä maassa?” hän sanoi CNN Türk -kanavan mukaan.
Turkin presidentinvaaleilla on vaikutusta myös Suomeen ja Ruotsiin, jotka toivovat, että myös Turkki ratifioisi maiden Nato-jäsenyydet. Yleisesti oletetaan, että ennen vaaleja ainakaan Ruotsin jäsenyyttä ei hyväksytä.
Erdoğanin tiedottaja Ibrahim Kalın sanoi torstaina, että Turkki suhtautuu myönteisesti Suomen ja Ruotsin toimiin kurdijärjestö PKK:ta vastaan, mutta toimet eivät ole Turkin mielestä vielä riittäviä.
