Pääministeri Sanna Marin (sd) kohahdutti käydessään Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa perjantaina. Hän pohdiskeli tiedotusvälineille, että Suomi voisi harkita Ilmavoimien käytöstä poistuvien Hornet-hävittäjien antamista Ukrainalle.
Hän sanoi tiedotustilaisuudessa, että ”kyllä me mielestämme voimme käydä keskustelua myös Hornetien osalta”.
Kuulosti ensin, että Marin heitti ilmaan ajatuksen, josta voitaisiin puhua. Mutta Marin totesi lisäksi, että sellainen keskustelu olisi jo käynnistetty. ”Mutta mitään päätöksiä ei ole tehty, keskustelut ovat vasta hyvin alkuvaiheessa.”
Missä tällainen keskustelu on alkuvaiheessa ja milloin kansalainen voi odottaa asiaa koskevia mahdollisia päätöksiä?
Voisi olettaa, että kyseessä on esimerkiksi presidentin kanssa käyty keskustelu, sillä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaa presidentti yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
Yhdysvalloissa vieraillut presidentti Sauli Niinistö kertoi STT:n mukaan näin: ”Asiasta ei ole ollut kenenkään kanssa mitään puhetta.”
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen säesti epäsuorasti presidenttiä kommenteissaan HS:lle. ”Puolustusvoimissa emme ole keskustellet asiasta eikä tiedossani ole tähän liittyvää puolustusministeriön tehtävänantoa.”
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja pääministeri Sanna Marin osallistuivat ukrainalaissotilaan muistotilaisuuteen Kiovassa perjantaina.
Niinistön ja Keräsen kommenttien valossa Marinin puheet vaikuttavat huonosti punnitulta heitolta kuolemanvakavassa asiassa.
Nato-maidenkaan keskuudessa ei ole syntynyt yksimielisyyttä siitä, onko Ukrainalle järkevää antaa hävittäjiä. Monissa maissa käydään pohdintoja siitä, millaista konkreettista hyötyä hävittäjistä on Ukrainalle, onko sellaisten luovuttamisesta haittaa omalle puolustuskyvylle ja miten Venäjä asiaan suhtautuisi. Miten koulutetaan, huolletaan, aseistetaan ja niin edelleen.
Britannia on ilmaissut harkitsevansa hävittäjäapua Ukrainalle, kun taas Saksa on sanonut, ettei se ole moiseen valmis. Slovakia ja Puola ovat jo luvanneet Mig-29-hävittäjiä Ukrainalle ja vaatineet muita Nato-liittolaisia yhtymään talkoisiin. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on sanonut ”ei” ajatukselle lähettää amerikkalaisia hävittäjiä Ukrainaan.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz ihmetteli tammikuun lopussa, että nytkö pitäisi jo puhua hävittäjistä, kun maassa oli vasta vaivoin syntynyt päätös Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen antamisesta Ukrainalle. Hän varoitti keskustelusta, jossa lupaukset aseavusta karkaavat hallitsemattomaksi huutokaupaksi.
Hornet-puheillaan Marin siirtyi hetkeksi aivan eri planeetalle kuin Scholz ja muistutti, millainen määrä vettä on virrannut Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa viime vuoden aikana.
Runsas vuosi sitten pohdittiin, voiko Suomi antaa Virolle luvan lahjoittaa Ukrainalle ikivanhoja kenttätykkejä. Viro tarvitsi lahjoituksiin lisäksi Saksan luvan, koska tykit olivat siirtyneet aikoinaan Saksasta Suomen kautta Virolle.
Marinin puoluetoveri, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kannusti tammikuussa 2022 Suomea pysyttelemään Saksan selän takana. Hän sanoi HS:lle tuolloin, ettei Suomen kannata lähteä eri kannalle kuin Saksan, jonka uutisoitiin tuolloin evänneen Virolta luvan lahjoittaa tykit Ukrainaan.
”Ei Suomen pidä tällaisissa asioissa ylipäätään eikä muutenkaan lähteä sooloilemaan eikä nostamaan profiilia suuntaan tai toiseen”, Tuomioja sanoi.
Suomen lähettämää puolustustarvikeapua Ukrainaan lastattiin kuljetuskoneeseen Pirkkalan lentoasemalla viime vuoden maaliskuussa.
Tuomiojan lausahdus muistuttaa siitä vanhasta maailmasta, jossa hallitusohjelmassa oli kirjaus, että Suomi ei vie aseita sotaa käyviin maihin. Ja siitä maailmasta, jossa poliitikot eivät inahda mistään, minkä oletettiin harmittavan Venäjää.
Marinin Hornet-kommenttien voi siis yhdessä mielessä tulkita olevan raikas tuulahdus Suomen uutta ulkopoliittista olemusta, jossa sitoudutaan tiukasti länteen ja lopetetaan Venäjän turha kumartelu ja pelkääminen.
Ollaan itsevarmoja ja uskalletaan tehdä rohkeita avauksia. Vähän niin kuin Viron voimakastahtoinen ja Venäjää kainostelematon pääministeri Kaja Kallaksen hallitus.
Mutta rohkeutta pitää höystää punnitulla keskustelulla ja vakaalla harkinnalla siitä, mikä on järkevää ja realistista.
Suomi ei pääse irtautumaan Horneteista ennen kuin Yhdysvalloista ostettavat uudet F-35-hävittäjät ovat maassa: asennettuina, testattuina ja valmiina palvelukseen. Näin ei Ilmavoimien mukaan ala tapahtua kuin aikaisintaan vuonna 2025, mikä voi olla sekä uutinen että pettymys Ukrainassa, jos joku siellä ehti Marinin puheista innostua.
Tulee mieleen eräs sympatianosoituksena tehty aselahjoitus talvisodan ajoilta. Etelä-Afrikka lupasi ja lähettikin Suomeen 29 brittivalmisteista Gloster Gauntlet -taistelukonetta, tosin pahasti vanhentunutta tyyppiä. Koneita ei ehditty saada Suomeen ennen talvisodan loppua, mutta jatkosodassa niitä voitiin hyödyntää pilottien koulutuksessa.
Jos Suomi haluaa osoittaa vankkumatonta tukeaan Ukrainalle, sen ei kannata vaivata Kiovan päättäjien kiireisiä päitä katteettomilla puheilla, jotka voidaan tulkita lupauksiksi.
Ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr) esiintyi medialle Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa pääministeri Sanna Marinin (sd) kanssa perjantaina.
On mahdollista ajatella, että Marin käytti Ukrainan-matkaansa ja Hornet-puheitaan oman vaalikampanjansa välineenä ja kansainvälisen maineensa kasvattamiseen.
Mutta voi asiaa lähestyä niinkin, että Marin puhui harkitsemattomasti ohi suunsa, koska on Kiovassa käydessään havahtunut siihen, miten huutava pula Ukrainalla on raskaista aseista. Kuukausia kestäneet taistelut Bahmutin kaupungista ovat esimerkki siitä, että nykyaseistuksellaan Ukrainan on hyvin vaikea puskea Venäjää ulos maasta.
Venäjä jatkaa myös Ukrainan säälimätöntä terrorisointia, kuten tällä viikolla siviilikohteisiin ammutut kymmenet ohjukset todistavat. Venäjän pysäyttämiseksi tarvitaan paljon enemmän arsenaalia kuin mitä tähän mennessä on annettu.
Vaikkei Suomella ole antaa Ukrainalle tänään hävittäjiä, ehkä Marinin puheet patistavat muita maita miettimään, olisiko niillä. Ja ehkä muutaman kuukauden päästä koko keskustelu tuntuu yhtä vanhalta kuin taannoinen vääntö ”Leopardien vapauttamisesta”.
Ukrainan sodassa on kyse paljon suuremmista asioista kuin siitä, miten hyvin tai huonosti joku suomalaispoliitikko maaliskuisena perjantaina ajatuksensa asetteli.
Oikaisu kello 18.23: Jutussa sanottiin aiemmin, että Yhdysvallat harkitsee hävittäjien antamista Ukrainalle. Presidentti Joe Biden on kuitenkin sanonut “ei” hävittäjäavulle.