Ranskassa arviolta 368 000 ihmistä on osallistunut epäsuosittua eläkeuudistusta vastustaviin mielenosoituksiin lauantaina, kertoo maan sisäministeriö.
Määrä jää kauas poliisin ennakkoarviosta, jonka mukaan maanlaajuisesti protesteihin olisi voinut osallistua jopa miljoona ihmistä.
Ministeriön mukaan Pariisissa mieltään osoitti noin 48 000 ihmistä, kun poliisi arvioi ennakkoon määrän voivan olla jopa 100 000.
Lukujen perusteella lauantain protesteihin osallistuneiden määrä jää matalimmaksi sitten tammikuun 19. päivä aloitettujen mielenosoitusten, kirjoittaa ranskalaislehti Le Monde.
”Olen täällä taistellakseni kollegoideni ja nuortemme puolesta”, sanoi eläköitynyt veturinkuljettaja Claude Jeanvoine Strasbourgissa uutistoimisto AFP:lle.
Presidentti Emmanuel Macronin ajama uudistus nostaisi vähimmäiseläkeiän nykyisestä 62 vuodesta 64:ään. Monissa Ranskan EU-naapurimaissa alaraja on jo nostettu 65 vuoteen tai jopa ylemmäs.
Lisäksi uudistus tiukentaisi täyden eläkkeen saamisen edellytyksiä sekä poistaisi joitain julkisen sektorin työntekijöiden nauttimista erikoiseduista.
Heikennysten vastapainoksi uudistus kaavailisi korotuksia kaikkein alhaisimpien eläkkeiden tasoon.
Uudistusta markkinoitiin aluksi eläkejärjestelmän muokkaamisella oikeudenmukaisemmaksi, mutta sittemmin hallitus on alkanut puhua yhä enemmän säästöistä.
”Nykytilanne johtaa seuraavien 10 vuoden kuluessa 150 miljardin euron alijäämään sekä eläkeläisten elintason laskuun”, työministeri Olivier Dussopt on kuvaillut tilannetta.
Ammattiliittojen mukaan uudistus rankaisisi kouluttamattomia työntekijöitä, jotka aloittavat työnteon aikaisin ja tekevät usein fyysisesti raskasta työtä, toisin kuin esimerkiksi yliopistotutkinnon suorittaneet. Ay-väen mukaan järjestelmää uhkaavat alijäämät pystyttäisiin kuittaamaan eläkeiän noston sijaan pienillä korotuksilla eläkemaksuihin.
Vastarintaa tukevat puolueista sosialistit, vihreät sekä vasemmiston LFI, joista viimeksi mainittu haluaisi päinvastoin laskea nykyistä eläkeikää 60 vuoteen. Myös kansallinen liittouma puoluekartan oikealla äärilaidalla vastustaa uudistusta, joskin ammattiliittojen aikeet halvaannuttaa maa kiertävillä lakoilla huolestuttavat puoluetta.
Lakkojen laajoista haittavaikutuksista huolimatta selvästi yli puolet ranskalaisista tukee lakkolaisia ja ammattiyhdistysliikettä. Toisaalta jopa kaksi kolmasosaa kansalaisista samalla uskoo, että uudistus menee lopulta kuitenkin läpi.
Macronin keskustalaisella LREM-puolueella ei ole enää parlamentissa enemmistöä, mutta sen pitäisi voida luottaa keskusta-oikeistolaisen tasavaltalaiset-puolueen tukeen.
Parlamentin ylemmässä kamarissa senaatissa keskeinen eläkeiän nostoa koskeva lainkohta hyväksyttiin äänestyksessä aiemmin tällä viikolla. Asian käsittely palaa kuitenkin vielä alempaan kamariin eli kansalliskokoukseen, jossa se jäi aiemmin kesken.
Sitä ennen molempien kamareiden yhteisen ryhmän on löydettävä sopu lopullisesta lakitekstistä muutoksineen. Lopullista äänestystä eläkeuudistuksesta kaavaillaan maaliskuun viimeiselle viikolle.
Cevipof-tutkimuslaitoksen tutkijan Jerome Jaffren mukaan uudistuksen peruminen olisi äärettömän vaikeaa ja epätodennäköistä.
”En usko, että vastarinnan johtajatkaan uskovat moiseen”, Jaffre sanoi LCI-television haastattelussa alkuviikosta.
