Australia ostaa Yhdysvalloilta enimmillään viisi ydinsukellusvenettä korvatakseen vanhentuvan dieselkäyttöisen sukellusvenelaivastonsa. Australia myös ryhtyy suunnittelemaan uutta ydinsukellusvenemallia yhteistyössä Britannian ja Yhdysvaltain kanssa.
Asiasta ilmoitti maanantaina Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan.
Sullivanin mukaan Australia ostaa ”2030-luvun aikana” kolme Virginia-luokan ydinsukellusvenettä, tai ”mahdollisesti viisi, jos tarvitaan”.
Yhdysvallat on rakentanut Virginia-luokan sukellusveneitä on vuodesta 2000 alkaen. Niiden on suunniteltu pysyvän käytössä 2060-luvulle asti.
Uusi Australian, Britannian ja Yhdysvaltain kehittämä sukellusvenemalli on pitkäaikainen projekti, jota kutsutaan nimellä SSN-AUKUS. Se on ydinkäyttöinen, mutta kuljettaa tavanomaista aseistusta.
Yhdysvaltain laivaston Virginia-luokan ydinsukellusvene kuvattuna Atlantilla vuonna 2009.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden isännöi Australian pääministeri Anthony Albanesea ja Britannian pääministeriä Rishi Sunakia Yhdysvaltain laivastotukikohdassa San Diegossa, kun sukellusvenekauppa julkistettiin.
Biden sanoi Yhdysvaltain turvanneen vakautta Indopasifisella merialueella jo vuosikymmenien ajan. Sukellusveneliittouma vahvistaisi rauhan mahdollisuutta tulevina vuosikymmeninä.
Yhdysvaltalaispresidentti korosti, ettei Australia saa kaupassa ydinaseita. Ydinkäyttöisten sukellusveneiden saaminen nostaa Australian kuitenkin osaksi erittäin pientä joukkoa sekä tuo maan etualalle Yhdysvaltain johtamissa pyrkimyksissä vastustaa Kiinan sotilaallista laajentumista.
Albanese alleviivasi, että Australia on Britannian lisäksi vasta toinen maa, jolle on tarjottu pääsy Yhdysvaltain laivaston ydinsalaisuuksiin.
Pääministeri kuvaili samalla sukellusvenekaupan olevan Australian historian suurin puolustusinvestointi. Hän ennusti, että laajempi taloudellinen vaikutus Australiassa olisi samanlainen kuin autoteollisuuden tuomisella maahan toisen maailmansodan jälkeen.
Australian hallitus arvioi projektin maksavan ensimmäisen kymmenen vuoden aikana liki 40 miljardia dollaria eli noin 37 miljardia euroa ja luovan arviolta 20 000 työpaikkaa.
Yhdysvaltain, Britannian ja Australian edistäessä omaa liittoumaansa Kanadassa ihmetellään maan jättämistä ryhmän ulkopuolelle. Kanadan yleisradioyhtiö CBC:n mukaan asiantuntijat ovat varoittaneet, että tämä viittaa suurempaan ongelmaan siinä, miten sen ystävät näkevät maan.
Kanadalainen asevoimien komentaja on kertonut paikalliselle medialle olevansa huolissaan siitä, ettei Kanadalla ole pääsyä samaan huipputeknologiaan kuin kolmella sen lähimmällä liittolaisella.
Pääministeri Justin Trudeaun hallitus on sen sijaan vähätellyt liittouman merkitystä Kanadalle sanomalla, että hallinto ei ole havittelemassa ydinkäyttöisiä sukellusveneitä.
Kanada julkaisi viime vuoden lopulla uuden Intian ja Tyynenmeren strategian. Jotkut pitävät Kanadan syrjäytymistä kuitenkin lisätodisteena siitä, etteivät sen liittolaiset usko, että Kanada pyrkii tosissaan estämään Kiinan tavoitteita.
Laivastostrategian ja Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Kanadan liittolaiset etenevät selkeä suunta mielessään, kun taas Kanadan todelliset tavoitteet jäävät epäselviksi.
”Mielestäni maan ongelma tällä hetkellä on se, että vaikka sillä on strategia, se ei todellakaan ole päättänyt, mitä se haluaa saavuttaa Intian ja Tyynenmeren alueella”, Canadian Forces Collegen professori Paul Mitchell sanoo CBC:n mukaan.
Kanada pyrkii strategiassaan löytämään tasapainon Kiinan vastustamisen ja yhteistyön välillä.
Oikaisu 14.3. kello 14.15: Vaihdettu artikkelissa ollut kuva ydinsukellusveneestä. Alkuperäisessä kuvassa ei ollut Virginia-luokan ydinsukellusvene.