Yhdysvallat on yksi suurimmista aseavun antajista puolustustaisteluaan Venäjää vastaan käyvälle Ukrainalle. Presidentti Joe Bidenin hallinto on luvannut tukea Ukrainaa ”niin kauan kuin on tarpeen”.
Maiden välillä on kuitenkin kulisseissa kasvavia erimielisyyksiä sodan tavoitteista, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti Politico.
Julkisesti Bidenin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin välillä ei juuri ole näkynyt erimielisyyksiä. Keskusteluissa, joita Politico on käynyt kymmenen nimeämättömän virkamiehen, lainsäätäjän ja asiantuntijan kanssa, nousi kuitenkin pintaan useita erimielisyyksiä aiheuttavia teemoja.
Ensimmäinen aiheista, jotka voivat Politicon lähteiden mukaan aiheuttaa rakoilua maiden välisiin suhteisiin, on Nord Stream -kaasuputkien räjäytys.
Putket, jotka kuljettivat kaasua Venäjältä Saksaan, räjäytettiin lähellä Tanskalle kuuluvaa Bornholmin saarta viime syyskuussa. Länsimaat ovat laajalti pitäneet Venäjää syyllisenä tuhotyöhön. Asiaa tukevaa todistusaineistoa ei kuitenkaan ole esitetty.
Viikko sitten The New York Times -lehti kertoi nimettömien yhdysvaltalaisten viranomaislähteiden perusteella ja melko niukoin faktoin, että syyllinen olisikin ”Ukraina-mielinen ryhmä”, joka vastustaisi Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
Yhdysvaltain viranomaisilla ei lehden mukaan ole näyttöä siitä, että Ukrainan hallitus olisi osallistunut iskuihin tai pyytänyt niiden tekemistä. Bidenin hallitus on kuitenkin viestinyt, ettei se katso hyvällä iskuja, joita Ukraina mahdollisesti suorittaisi rajojensa ulkopuolella.
Ukraina on kiistänyt olevansa millään tavalla osallinen räjähdyksiin.
Lue lisää: Nord Stream -sabotaasin epäiltyjen lista piteni jälleen
Toinen Ukrainan ja Yhdysvaltojen erimielisyyden aihe on Itä-Ukrainassa sijaitsevan Bahmutin kaupungin puolustaminen. Venäjän piirittämästä Bahmutista on tullut viime viikkojen taistelujen keskipiste, jossa molemmat osapuolet ovat kärsineet raskaita tappioita.
Monet Yhdysvaltain hallinnon virkamiehet ovat alkaneet huolestua siitä, että Ukraina kuluttaisi Bahmutissa liikaa joukkoja ja ammuksia, Politico kertoo. Huolena on, että se vaikuttaisi maan mahdollisuuksiin käydä vastahyökkäykseen keväällä.
Ukraina on perustellut Bahmutin puolustamista vastahyökkäykseen valmistautumisella.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin on epäillyt, että Bahmutin puolustustaistelulla olisi enemmän ideologista kuin strategista merkitystä.
HS:n haastattelema sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö on pitänyt mahdollisena myös sitä, että Ukraina laskelmoisi kuluttavansa Bahmutissa Venäjän joukkoja.
Lue lisää: Uudet satelliittikuvat näyttävät Bahmutin tuhot
Lue lisää: Asevoimien ja poliittisen johdon konflikti on kärjistynyt Venäjällä Bahmutin taisteluiden aikana
Erimielisyyksiä on lisäksi siitä, kuinka kauan Yhdysvallat on valmis rahoittamaan Ukrainan puolustustaistelua. Pieni, mutta kasvava joukko republikaaneja on alkanut kritisoida sitä, että Yhdysvaltain varoja käytetään sotaan, jonka loppua ei ole näkyvissä.
Erimielisyyksiä aiheuttaa lähteiden mukaan myös se, minkälaiseen lopputulokseen sodassa pyritään.
Zelenskyi on ilmoittanut Ukrainan tavoitteeksi palauttaa hallintaansa kaikki Venäjän miehittämät alueet, mukaan luettuna Krimin niemimaa.
Yhdysvalloissa on kuitenkin nähty epärealistisena tavoite palauttaa Ukrainalle alue, joka on ollut Venäjän hallinnassa jo yhdeksän vuotta. Lisäksi ulkoministeri Antony Blinken on viestittänyt Ukrainalle, että mahdollinen Krimin takaisinvaltaus olisi Putinille ”punainen viiva” ja voisi johtaa tilanteen yhä suurempaan eskaloitumiseen.
Toistaiseksi Biden on kuitenkin pysynyt kannassaan, jonka mukaan Yhdysvallat jättää rauhanehtoja koskevat kysymykset Ukrainan päätettäviksi.
