Belgrad
Graffitit ylistävät Venäjän hyökkäyssotaa ja serbialaisia sotarikollisia. Kuvia ja tekstejä on Serbian pääkaupungin Belgradin katukuvassa taajaan.
”Visuaalisen saasteen määrä Belgradissa on tyrmistyttävä”, sanoo Vladimir Arsejinević, joka on sonnustautunut suojapukuun ja maalaa parhaillaan yhtä kuvaa piiloon.
Vladimir Arsejinevićin ja hänen järjestönsä organisoima maalaustapahtuma keräsi paikalle maalareita, poliiseja ja mediaa.
Arsejinevićin mukaan ”taistelu kaduilla” alkoi toden teolla pari vuotta sitten. Venäjän hyökättyä Ukrainaan sotamyönteisten kuvien ja tekstien määrä on kasvanut kasvamistaan.
Arsejinević on belgradilaisen kulttuuri- ja kirjallisuusjärjestö Krokodilin johtaja. Krokodil taas oli yksi ensimmäisiä serbialaisia kansalaisjärjestöjä, joka ilmoitti vastustavansa Venäjän hyökkäyssotaa ja alkoi toimia ukrainalaisten hyväksi. Arsejinević myös organisoi toimintaa, jossa aggressiivisia graffiteja piilotetaan.
Poliisi pysäyttää maalarit muutamaan otteeseen, mutta lopulta leikkipuiston laidalla sijaitseva teksti, joka julisti Kosovon kuuluvan Serbialle, on peitetty.
Arsejinevićin mielestä serbialaisten on ”luovuttava Kosovoon liittyvistä fantasioista”.
Serbian johto pitää Kosovoa provinssinaan, ja tätä ajatusta perustellaan nyt myös sillä, että Ukrainallakin on oikeus säilyttää Krim ja Donbas omina alueinaan. Ajatusta kannattavat serbialaiset voivat – ristiriitaista kyllä – samalla myötäillä Venäjää.
””Me syytämme Natoa.”
Toisaalla kaupungissa hostellinomistaja Dragan Heingl Bugarcic pohtii jännitteitä omalla tavallaan. Hän ei kannata sotaa muttei toisaalta lähtisi protestoimaan sitä vastaan.
Bugarcicin mukaan selkein Ukrainan sodan aiheuttama muutos Serbiassa on taloudellinen – hinnat ovat nousseet ja esimerkiksi Belgradin vuokrataso on pitkälti tuplaantunut.
”Täällä Serbiassa kukaan ei syytä Ukrainaa siitä, mitä tapahtuu. Me syytämme Natoa. Venäjä varoitti Natoa useamman kerran, ettei halua sitä rajalleen.”
Hostellinomistajan mielestä sotaan pitäisi löytyä ratkaisu, joka ei vaadi enempää ampumista ja pommituksia.
”Näen tämän [sodan] koko Euroopan politiikan ja poliittisten järjestelmien epäonnistumisena. Ei pelkästään EU:n vaan koko Euroopan.”
Hänestä länsimaiden reaktiot ja uutisointi antavat ymmärtää, että ihmiselämällä on eri paikoissa erilainen arvo.
”Jos olet ensimmäisessä maailmassa, elämäsi on tärkeämpi.”
Hostellinomistaja Dragan Heingl Bugarcic toteaa, että serbialaisista on tullut melko paksunahkaisia, vaikka sotauutiset tuntuvatkin kamalilta.
Bugarcic kertoo suhtautuvansa EU:hun ja Natoon yhä negatiivisemmin.
”Meidän ajatuksemme Venäjästä – riippumatta siitä, mitä tapahtuu nyt – on se, että se oli yksi niistä harvoista maista, jotka vastustivat sotaa entisessä Jugoslaviassa ylipäätään”, Bugarcic kuvailee.
Bugarcicin tiivistys vastaa hyvin tuoretta tutkimustulosta. Transatlanttinen ajatushautomo Henry Jackson Society selvitti serbialaisten ja unkarilaisten ajatuksia Venäjästä.
Yli puolet serbialaisista haluaa tutkimuksen mukaan pysyä ”neutraalina” suhteessa Venäjän käymään hyökkäyssotaan. Suurin osa perusteli kantaansa sillä, ettei voi tietää, kuka on oikeasti syyllinen.
”Hämmästyttävät 35,8 prosenttia sanoi, että pitäisi tukea Venäjää. Vain 4,4 prosenttia halusi tukea Ukrainaa”, sanoo kyselyn Serbian-osuudesta vastannut tutkija Helena Ivanov.
Serbian valtionjohto ei virallisesti tue Venäjää Ukrainan sodassa. Presidentti Aleksandar Vučić totesi tammikuussa uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että ”meille Krim on Ukrainaa, Donbas on Ukrainaa, ja se tulee pysymään niin”.
Maaliskuussa hän sanoi serbialaiselle TV Prva -kanavalle, että Serbia on hankalassa asemassa riippumatta siitä, kuka voittaa sodan.
Siinä missä unkarilaisten Venäjä-mielisyys on raportin mukaan pitkälti kytköksissä pääministeri Viktor Orbánin kannattamiseen, Serbiassa se ei rajaudu puoluepoliittisten mielipiteiden mukaan.
Runsaat 60 prosenttia serbialaisista suhtautuu Venäjään samoin kuin ennen helmikuuta 2022. Venäjä-myönteisyydestä on kuitenkin tullut voimakkaampaa: 21,7 prosenttia vastasi tukeneensa Venäjää aina, mutta nyt vielä enemmän.
”Johtopäätöksemme on, että suuri osa ajattelusta ei niinkään johdu vilpittömästä rakkaudesta Venäjää kohtaan vaan erittäin huonosta suhteesta ja käsityksestä länttä kohtaan”, sanoo Ivanov.
Nihkeä suhde länteen johtuu Ivanovin mukaan kolmesta syystä: 1990-luvun poliittisesta perinnöstä, Kosovon itsenäisyysjulistuksesta vuonna 2008 sekä hitaasta ja tuloksettoman tuntuisesta EU-neuvotteluprosessista.
”Hallitsevan käsityksen mukaan entisen Jugoslavian hajoamisen aikana 1990-luvulla suurin osa länsimaista asemoi itsensä Serbian viholliseksi, kun taas Venäjä nähdään Serbian vakaana ja vahvana liittolaisena.”
EU tuki Natoa sen pommittaessa Serbiaa vuonna 1999, kun Jugoslavian ja Serbian armeijat kävivät sotaa Kosovon albaaneja vastaan. Venäjä taas vastusti pommitusta.
Ivanov muistuttaa, että enemmistö serbialaisista vastusti presidentti Slobodan Miloševićin hallintoa ja siten myös Serbian sotatoimia 1990-luvulla. He kokivat tulleensa petetyiksi, kun länsi pommitti heitä.
Vuosituhannen alussa koettu EU-myönteisyyden aalto taittui laskuun vuonna 2008, kun Kosovo julistautui itsenäiseksi ja suurin osa Euroopan valtioista tunnusti sen.
”Siinä kohtaa narratiivi siitä, että länsi ei ole meidän puolellamme, tavallaan syntyi uudelleen kuin feeniks tuhkasta”, Ivanov sanoo.
Lue lisää: Serbia sanoo länsimaiden painostavan maata normalisoimaan suhteet Kosovoon
EU:ssa on tänä päivänä viisi valtiota – Espanja, Slovakia, Kreikka, Kypros ja Romania –, jotka eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä. YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä Venäjä ja Kiina eivät myöskään ole tunnustaneet sitä.
Ivanovin johtamassa kyselyssä kartoitettiin myös mielipiteitä eri maiden johtajista sekä Natosta ja EU:sta.
”Tuki niin Venäjän ja Kiinan johtajia kuin kyseisiä valtioita kohtaan nousee jatkuvasti verrattuna mielipiteisiin länttä kohtaan.”
Belgradin keskustan kojuista voi ostaa matkamuistoksi Putin-magneetteja.
Vastaajista 78,7 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Serbian pidä asettaa Venäjälle pakotteita. Suurin osa heistä ei olisi valmis asettamaan niitä minkäänlaisilla ehdoilla.
Serbialaisten lempijohtaja oli Venäjän presidentti Vladimir Putin 58,5 prosentilla. Seuraavaksi suosituin oli Kiinan Xi Jinping.
Lue lisää: Venäjä ja Kiina ovat lisänneet vaikutusvaltaansa Länsi-Balkanilla
Jos äänestys EU:hun liittymisestä järjestettäisiin huomenna, raportin mukaan enemmistö serbialaisista vastustaisi sitä. Vain 1,2 prosenttia serbialaisista oli tutkimuksen perusteella ehdottomasti sitä mieltä, että Serbian pitäisi liittyä Natoon.
Serbia on Valko-Venäjän lisäksi ainoa Euroopan maa, joka ei ole asettanut pakotteita Venäjälle.
Toistaiseksi Serbia jatkaa EU-jäsenneuvotteluja ja ylläpitää esimerkiksi edullista kaasusopimusta Venäjän kanssa.
”Kauanko Serbia voi jatkaa tällaista tasapainottelua, se jää nähtäväksi. Mutta toistaiseksi presidentti Vučić on onnistunut ylläpitämään sitä”, Ivanov sanoo.
Hän ajattelee, että jossain kohtaa Serbian on tehtävä valinta. Moni serbialainen pelkää, että pakotteet kaataisivat Serbian talouden. Ivanov huomauttaa, että taloudellisesti Serbia saa kuitenkin enemmän EU:lta kuin Venäjältä.
Hiljattain presidentti Vučić sanoi serbialaisen Happy TV -kanavan haastattelussa, ettei hän voi ”vannoa”, etteikö Serbia tekisi jotakin pakotteiden suhteen. Sen jälkeen Serbian elinkeinoministeri Rade Basta on ilmoittanut vaativansa pakotteita Venäjää vastaan.
Mila Kovacic sanoo, että monet serbialaiset nuoret ovat poliittisesti passiivisia. ”Emme tue hallitustamme, mutta meillä ei oikeastaan ole vaihtoehtoja.”
Zemunin kaupunginosassa Belgradissa syntynyt ja kasvanut Mila Kovacic, 25, sanoo huomanneensa, että Venäjän ja Putinin sympatisointi on korostunut Ukrainan sodan aikana.
Elokuva-alaa opiskelevan Kovacicin mielestä Putin on Serbiassa ikoni, josta pidetään hahmona, ei ihmisenä.
”Mutta on iso määrä ihmisiä, jotka ovat neutraaleja siten, etteivät tiedä asiasta tarpeeksi, mutta tukevat kaikkia kärsiviä.”
Hän kuvailee itseään objektiiviseksi.
”Minun näkökulmastani lännen ja idän harjoittama imperialismi on sama asia, vain eri väreissä.”
Kovacic korostaa olevansa pahoillaan sodasta kärsivien siviilien ja uhrien puolesta.
”Mutta…” hän jatkaa.
”Yllätyin ihmisten tekopyhyydestä globaalisti. Asia ei ole niin, että nyt olisi käynnissä ensimmäinen sota toisen maailmansodan jälkeen.”
Oikaisu 15.3.2023 kello 8.29: Jutussa Viktor Orbánin väitettiin virheellisesti olevan Unkarin presidentti. Hän on Unkarin pääministeri. Lisäksi korjattu juttuun lista EU:n valtioista, jotka eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä. Listassa luki aluksi virheellisesti, että Espanja, Slovakia, Kreikka, Kypros ja Unkari eivät olisi tunnustaneet itsenäisyyttä. Todellisuudessa EU:n valtiot, jotka eivät ole tunnustaneet itsenäisyyttä ovat Espanja, Slovakia, Kreikka, Kypros ja Romania.