Venäläinen hävittäjälentokone osui Yhdysvaltain miehittämättömään lennokkiin ja pakotti sen putoamaan Mustallamerellä tiistaiaamuna noin kello 8.03.
Yhdysvaltain mukaan kaksi venäläistä Suhoi Su-27 -hävittäjää häiritsi MQ-9 Reaper -lennokkia lentämällä sen edessä ja roiskimalla polttoainetta lennokkia kohti.
Lopulta venäläishävittäjä osui lennokin potkuriin, mikä johti lennokin putoamiseen mereen.
”Venäläisten vaarallinen ja epäammattimainen toiminta melkein johti lentokoneiden törmäykseen”, sanoi ilmavoimien kenraali ja Yhdysvaltain Euroopan ja Afrikan ilmavoimien komentaja James Hecker tiedotteessa.
HS kokoaa yhteen, mitä kaikkea tapauksesta tiedetään. Tämä on päivittyvä kooste.
Lennokki lähti tiedustelulennolle Romaniasta
Yhdysvaltalainen MQ-9 Reaper -lennokki lähti suunnitellulle tiedustelulennolle tukikohdastaan Romaniasta. Tavallisesti tehtävässä menee noin yhdeksästä kymmeneen tuntia.
Lennokki oli noin 120 kilometrin päässä lounaaseen Krimin niemimaalta, kun kaksi venäläistä hävittäjää tuli häiritsemään sitä, upseeri kertoi.
Upseerin mukaan Reaper -lennokki lensi yli 7 600 metrin korkeudessa kansainvälisessä ilmatilassa ja käytti kehittyneitä kameroitaan ja muita sensoreita Venäjän hallitseman Krimin tarkkailuun. Tämä on upseerin mukaan tavallinen tehtävä lennokille.
Sen tehtävä keskeytyi, kun kaksi huomattavasti nopeammin liikkuvaa venäläistä hävittäjää tuli lentelemään lennokin ympärille. Samalla ne roiskivat polttoainetta lennokkia kohti.
Upseerin kertoman mukaan venäläisten hävittäjien toiminta järkytti Yhdysvaltain upseereita, jotka ohjasivat lennokkia etäältä Saksasta videon välityksellä. Yhdysvaltain korkeassa upseeristossa on kannettu jo kuukausien ajan huolta, että jonkinlainen Mustallamerellä tapahtuva välikohtaus voisi johtaa vastakkainasetteluun.
Yhdysvaltain mukaan se ei yleensä tiedota Venäjää lennokkiensa liikkeistä Mustallamerellä etukäteen, koska protokolla ei sitä edellytä.
Venäjä kiistää hävittäjien käytön
Venäjän puolustusministeriön mukaan Yhdysvaltain lennokki oli matkalla kohti Venäjän rajaa transponderi eli signaalilähetin suljettuna ja hävittäjät kävivät tunnistamassa sen.
Venäjän mukaan hävittäjät eivät käyttäneet aseistustaan eivätkä olleet kontaktissa lennokin kanssa.
Venäjän mukaan lennokki putosi ”tiukkojen ohjausliikkeiden” vuoksi.
”Venäjän hävittäjät eivät käyttäneet aseitaan, eivät olleet kontaktissa miehittämättömän ilma-aluksen kanssa ja palasivat turvallisesti kotikentälleen”, puolustusministeriö sanoi tiistai-iltana.
Yhdysvallat sanoo tyhjentäneensä lennokin ohjelmiston, etsii edelleen lennokkia merestä
Yhdysvallat kertoi tyhjentäneensä lennokin ohjelmiston, uutiskanava NBC:n lähteet kertoivat tiistai-iltana.
Ilmavoimien prikaatikenraali Pat Ryderin mukaan Venäjän ei tiedetä nostaneen vaurioitunutta lennokkia Mustastamerestä. Venäjän turvallisuusneuvoston sihteerin Nikolai Patruševin mukaan Venäjä aikoo yrittää koneen nostoa, raportoi uutistoimisto Reuters.
Ryder ei tiistaina kommentoinut koneen aseistusta, kun sitä kysyttiin häneltä tiedotustilaisuudessa. Korkean yhdysvaltalaisen upseerin mukaan Mustallamerellä venäläishävittäjän kanssa törmännyt lennokki oli aseistamaton, kertoo The New York Times.
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston tiedottajan John Kirby kertoi keskiviikkona päivällä Suomen aikaa CNN:lle, että lennokkia ei ole vielä löydetty. Hän piti mahdollisena, ettei sitä koskaan löydetäkään merestä.
Kirby kertoi sanoneensa Moskovan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Anatoli Antonoville, että Venäjän sietää olla varovaisempi, kun se lentelee kansainvälisessä ilmatilassa lähellä Yhdysvaltojen koneita.
Venäjällä on sotalaivoja Mustallamerellä, mutta Yhdysvaltain pitää tulla Välimereltä Bosporinsalmen läpi, eikä Turkki ole viime kuukausina antanut siihen lupaa.
Yhdysvallat tuomitsee, Venäjä syyttää provokaatiosta
Yhdysvallat tuomitsi tiistai-iltana Suomen aikaa tapahtuman ja ilmoitti kutsuvansa Venäjän suurlähettilään puhutteluun.
Uutistoimisto AFP:n tiistaina illalla haastattelemat sotilasliitto Naton diplomaattilähteet uskoivat, että asia sovitaan diplomaattisesti eikä se johda vakavampaan yhteenottoon.
Kirbyn mukaan Venäjän lentokoneet ovat häirinneet Yhdysvaltain ja liittoutuneiden koneita Mustallamerellä aikaisemminkin. Aikaisemmin koneita ei ole kuitenkaan pudotettu.
”Tämä oli huomionarvoinen tapaus siksi, että se oli niin vaarallinen ja epäammattimainen ja johti yhden lentokoneemme putoamiseen”, Kirby sanoi. ”Tässä mielessä tapaus on ainutlaatuinen.”
Venäjä sanoi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaa pitävänsä tapausta provokaationa. Moskovan Yhdysvaltain-suurlähettiläs Antonov kommentoi asiaa sen jälkeen, kun hänet oli kutsuttu puhutteluun Yhdysvaltain toimesta. Venäjä ei hänen mukaansa ole hakemassa yhteenottoa Yhdysvaltojen kanssa.
Keskiviikkona aamulla Antonov vaati Telegram-kanavallaan Yhdysvaltoja lopettamaan ”vihamieliset lennot”.
”Lähdemme siitä, että Yhdysvallat pidättäytyy spekuloimasta asiaa mediassa ja lentelemästä Venäjän rajojen lähellä. Pidämme kaikkia toimia, joihin liittyy yhdysvaltalaista sotakalustoa, avoimen vihamielisenä”, Antonov kirjoitti ja väitti, ettei Venäjä tavoittele vastakkainasettelua [Yhdysvaltojen kanssa].
Antonov toisti syytöksensä tahallisesta provokaatiosta sekä sanoi, etteivät venäläiset hävittäjät olleet koskeneet lennokkiin.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Yhdysvaltoja keskiviikkona siitä, ettei tämä ottanut huomioon Venäjän alueelle perustamaa lentokieltoaluetta. Lavrovin mukaan Yhdysvaltojen olisi pitänyt ”olla tietoinen” lentorajoituksista, joita Venäjä oli asettanut aloitettuaan suurhyökkäyksensä Ukrainaan viime vuoden helmikuussa.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin kommentoi lennokkitapausta Ukrainan aseavun koordinointiryhmän kokouksessa keskiviikkona.
"Tämä vaarallinen tapaus on osa aggressiivista, riskialtista ja vaarallista venäläislentäjien toimintamallia kansainvälisessä ilmatilassa", sanoi Austin Yhdysvaltain puolustusministeriön julkaisemassa tiedotteessa.
Austinin mukaan Yhdysvallat ei Venäjän vaatimuksista huolimatta lopeta ”vihamielisiä lentoja.”
"Älkää erehtykö: Yhdysvallat jatkaa lentämistä ja operoimista missä vain, missä kansainvälinen oikeus sallii. On Venäjän velvollisuus operoida sen sotilaskoneita turvallisella ja ammattimaisella tavalla", sanoi Austin.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi keskiviikkona Etiopian vierailunsa aikana, että tapausta tutkitaan. Blinken ei ottanut kantaa motivaatioihin tapauksen taustalla, mutta kutsui sitä ”holtittomaksi” ja ”vaaralliseksi.”
Britannian puolustusministeri Ben Wallace kehotti Venäjää kunnioittamaan kansainvälistä ilmatilaa.
Vahinko vai tahallinen teko?
The New York Timesin haastattelemat yhdysvaltalaiset viranomaiset sanovat, ettei ole viitteitä siitä, että tapaus olisi lähtölaukaus laajemmalle Yhdysvaltojen tai sotilasliitto Naton tiedustelun tai muun toiminnan häiritsemiselle.
Samalla väitteet polttoaineen roiskimisesta eivät viittaa onnettomuuteen.
Lehden lähteet kuitenkin arvioivat, ettei venäläisten välttämättä ollut tarkoitus osua lennokin potkuriin. Teko on niin riskialtis, että se olisi saattanut johtaa myös venäläishävittäjän putoamiseen.
Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Ned Price kertoi Reutersin mukaan MSNBC-kanavan haastattelussa keskiviikkona, että tapaus ei luultavasti ollut Venäjän tarkoituksellinen teko.
Yhden Reaperin hinta 30 miljoonaa euroa
Etäohjattavaa Reaper-lennokkia käytetään yleensä tarkkailuun ja valvontaan, mutta se voidaan varustaa myös ohjuksilla ja pommeilla.
Reaper-lennokki on noin 11 metriä pitkä, ja sen siipien kärkiväli on 20 metriä. Se voi pysyä taivaalla enimmillään jopa 40 tuntia.
Yhden Reaper-lennokin hinta on Yhdysvaltain ilmavoimien budjetin mukaan noin 32 miljoonaa dollaria (noin 30 miljoonaa euroa). Hinta on korkea, sillä se on enemmän kuin yhden kalliina pidetyn Apache-taisteluhelikopterin hinta, talouslehti Forbes kirjoittaa.
Yhdysvallat on menettänyt useita Reaper-lennokeita viime vuosina. Jemenissä huthikapinalliset ampuivat yhden lennokin alas maastalaukaistavalla ohjuksella vuonna 2019, ja vuonna 2022 kaksi lennokkia putosi maahan, uutistoimisto AFP kertoo.
HS-työryhmä: Ville Similä, Sandra Korhonen, Ilmo Ilkka, Ilona Tyystjärvi, Saara Aholainen