Ukraina pyysi junia Suomesta – maan rauta­teillä on kulkenut hiljattain niin evakuoituja kuin valtion­johtajia

Ukrainan ”rautadiplomatiaan” kuuluvat vieraille räätälöidyt yllätykset. Tammikuussa maassa vieraillut presidentti Sauli Niinistö toivotettiin tervetulleeksi leopardikuosilla.

Oleksandr Ševtšenko työskentelee Ukrainan rautatieyhtiön Ukrzaliznytsjan matkustajayhtiössä asiakaspalvelusta vastaava varajohtajana. ”Sanat kuten vapaapäivä, ovat jääneet aikaan ennen vuotta 2022, entiseen elämäämme”, hän sanoo.

15.3. 10:54

Oleksandr Ševtšenkolla on takanaan huonosti nukuttu yö. Hän on ollut hereillä aamukolmesta asti, sillä Venäjä iski jälleen ohjuksilla Ukrainaan ja koko maa heräsi ilmahälytyksiin.

Unenpuute ja ympäripyöreät päivät eivät kuitenkaan ole Ševtšenkolle uusi asia. Sen jälkeen kun Venäjä viime vuoden helmikuussa aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, rautateiden henkilökunta työskenteli tyypillisesti aamukuudesta puoleenyöhön ja nukkui toimistolla.

Ševtšenko työskentelee Ukrainan rautatieyhtiön Ukrzaliznytsjan matkustajayhtiössä asiakaspalvelusta vastaava varajohtajana.

”Sanat, kuten vapaapäivä, ovat jääneet aikaan ennen vuotta 2022, entiseen elämäämme”, hän kertoo STT:lle Kiovan päärautatieasemalla.

Ukrainan raideliikenne nousi maanantaina ajankohtaiseksi puheenaiheeksi Suomessa, kun maan rautatieyhtiön kerrottiin pyytäneen Suomea luovuttamaan Ukrainalle neljä Allegro-junaa.

Lue lisää: Ukrainalla oli hyvä syy pyytää junia juuri Suomesta – Tämä Allegro-junien tilanteesta tiedetään

Rautateiden toiminta muuttui viime talvena yhdessä yössä. Yhtäkkiä kaikki oli riippuvaista junien toiminnasta.

”Siitä tuli selkäranka maan logistiikalle. Ensimmäisestä päivästä lähtien rautatiet myös olivat ykkösvaihtoehto Ukrainaan saapumiselle ja sieltä poistumiselle. Viime vuonna tähän aikaan olimme evakuoineet yli 1,5 miljoonaa ihmistä.”

Kaikkiaan rautateitä pitkin on Ševtšenkon mukaan viety turvaan neljä miljoonaa ukrainalaista. Miljoona heistä on lapsia. Noin 600 000 ukrainalaista on paennut junalla ulkomaille. Ihmisten lisäksi junilla on evakuoitu 120 000 lemmikkiä koirista ja kissoista aina krokotiileihin ja kettuihin, hän sanoo.

Viime vuoden maaliskuun 3. päivänä rautatieyhtiö sai Harkovan viranomaisilta pyynnön evakuoida yhden päivän aikana 50 000 ihmistä.

”Se tarkoitti, että meidän täytyi saada kaikki junamme Harkovaan ja kuljettaa ihmiset pois.”

Operaatio onnistui, mikä on Ševtšenkon mukaan pitkälle juuri ennen sotaa tehdyn aikataulu-uudistuksen ansiota.

”Me pelastimme lapset, pelastimme Ukrainan tulevaisuuden.”

Juniin mahtuu normaalisti noin 700 matkustajaa, mutta evakuointijunat kuljettivat parhaimmillaan yli 3 000 ihmistä kerralla. Ševtšenko sanoo, että kaikille ei luonnollisesti riittänyt istumapaikkoja. Näkyä junissa on hänn mukaansa vaikea kuvailla sanoin. Junissa on matkustettu vessoissa ja henkilökunnan tiloissa. Yhdellä istumapaikalla saattoi matkustaa kolme ihmistä. Kerran veturinkuljettajan hytissä oli viisi koiranpentua, hän kertoo.

Laajoista evakuointioperaatioista on kerrottu paikallisessa ja kansainvälisessä mediassa. Rautatiealaa seuraava julkaisu Railtarget kertoo, että sodan kahdeksana ensimmäisenä päivänä vaikeilta sota-alueilta, kuten Harkovasta kuljetettiin maan länsiosiin yli miljoona ihmistä.

Sodan jalkoihin jääneiden siviilien lisäksi junat ryhtyivät kuljettamaan haavoittuneita. Ševtšenko kertoo, että kuudessa päivässä rakennettiin kiskoilla kulkeva sairaala. Haavoittuneiden evakuoinnista sairaalajunalla on kertonut esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö.

”Ensin se ei ollut iso, mutta nyt meillä on kaksi kokonaista junaa, jotka kuljettavat haavoittuneita.”

Sadas matka on tällä viikolla. Kiskoilla kulki sodan alussa myös humanitaarinen apu.

”Viime vuonna tähän aikaan esimerkiksi Kramatorskiin ei päässyt millään muulla kuin junalla. Kaikki junat kulkivat idästä länteen täynnä ihmisiä. Lännestä itään ne kuljettivat ruokaa ja lääkkeitä.”

Rautatieasemat myös toimivat ihmisille tärkeinä tukikohtina vaikeimmilla alueilla, kuten Izjumissa ja Hersonissa. Ne saattoivat olla ainoita paikkoja, joissa oli sähköä, vettä ja lämmitys ja mistä sai ruokaa ja internetyhteyden.

Kysymyksen siitä, että Ševtšenkon täytyy olla ylpeä työstään, hän väistää ja ohjaa keskustelun työntekijöihinsä.

”Ihmiset, joista todella pitää olla ylpeä, ovat vaunutyöntekijät, veturinkuljettajat ja asemien henkilökunta. Missään vaiheessa en ole kuullut, että he eivät haluaisi lähteä matkaan.”

Henkilökunnan korkeaan motivaatioon on hänen mukaansa vaikuttanut ainakin kaksi asiaa.

”Ajattele, että saavut esimerkiksi Kramatorskiin. Laitureilla on odottamassa 10 000 ihmistä, suurin osa lapsia. Junaan mahtuu 3 000 ihmistä ja laiturille jää loput 7 000 lumisateeseen ja pommitusten armoille. Ainoa asia, jonka haluat tehdä, on palata takaisin.”

Ševtšenko jatkaa, että toisaalta isolla osalla henkilökunnasta ei myöskään ole ollut vaihtoehtoa. Iso osa on kotoisin Venäjän miehittämiltä ja pommittamilta alueilta, eikä heillä ole ollut kotia, johon palata.

Junassa arvovieraita odottavat Ukrainan presidentin henkilökunnan avustuksella räätälöidyt yllätykset.

Ukrainan rautatiet ovat hyökkäyssodan alettua kuljettaneet maahan myös muiden maiden poliittista johtoa. Viime viikolla junalla Kiovaan saapui pääministeri Sanna Marin (sd) delegaatioineen.

Lue lisää: Kiovassa yllätysvierailulla oleva Marin Zelenskyille: Suomen tuki Ukrainalle jatkossakin rikkumaton

Lue lisää: Kiovassa vieraileva Sanna Marin väläyttää: Voisiko Suomen käytöstä poistuvat Hornet-hävittäjät lähettää Ukrainaan?

Valtionpäämiesten kuljetuksia kutsutaan Ukrainassa rautadiplomatiaksi. Ševtšenkon mukaan ensimmäinen junan tuoma arvovierailu oli viime vuonna maaliskuun 15. päivänä. Marinin kyyti oli 303:s.

Osa vieraista saapuu kokonaan omalla junallaan, osan kohdalla tavalliseen matkustajajunaan on liitetty oma vaunuosasto. Kaikkia kuljetuksia yhdistää kuitenkin kaksi asiaa, poikkeukselliset turvallisuusjärjestelyt ja erityiskohtelu.

”Jokainen tuuma junan matkasta paikannetaan. Voimme tarvittaessa hidastaa tai nopeuttaa vauhtia sekä ohjata uudelleen sen reitin. Yleensä vaihtoehtoisia reittejä on kaksi tai kolme.”

Ševtšenko sanoo, että liikkuvaan kohteeseen on lähes mahdotonta osua esimerkiksi ohjuksella, ja lisäksi erikoisjoukot ovat koko ajan valmiudessa, jos jokin vaara ilmenee.

Kyydeistä ei turhaan puhuta diplomatiana. Ukraina ei heitä hukkaan arvovieraiden matkustusaikaa, vaan jokainen minuutti käytetään hyväksi, jotta maan viesti menee perille.

”Kaikki ihmiset, jotka saapuvat Ukrainaan, kuten Sanna Marin ja hänen ryhmänsä, he ovat Ukrainan läheisimmät liittolaiset ja he viettävät junassa enemmän aikaa kuin esimerkiksi presidentin kanssa.”

Ševtšenko sanoo, että junassa arvovieraita odottavat Ukrainan presidentin henkilökunnan avustuksella räätälöidyt yllätykset.

”Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön junan työntekijöillä oli leopardikuvioiset huivit, koska halusimme viestittää hänelle, että Ukraina tarvitsee Leopard-taistelupanssarivaunuja. Myös pöytäliinat olivat leopardikuosista.”

Marinin delegaatiota varten oli Ševtšenkon mukaan kullekin vieraalle henkilökohtaisesti suunnitellut postikortit.

Junamatkallaan arvovieraat ruokkii ukrainalainen huippukokki Jevhen Klopotenko, Ševtšenkon sanoin Ukrainan Jamie Oliver.

”Hänellä on erityinen ukrainalainen menu. Se on yksi keino edustaa maatamme ja kulttuuriamme. Emme tarjoile pizzaa, ellei sitä ole erikseen tilattu. Kerran on.”

”Niinistön junan työntekijöillä oli leopardikuvioiset huivit.”

Yksi Ukrainan rautateiden ihmeistä on, miten pommituksista ja jatkuvista ilmahälytyksistä huolimatta junat kulkevat ja saapuvat yhä määränpäihinsä ajallaan. Ševtšenkon mukaan 89 prosenttia junista on ollut aikataulussa.

”Olemme sodan ensimmäisestä päivästä lähtien pitäneet kiinni siitä, että junat pysyvät aikataulussa. Kun kaaos pääsi irti helmikuun 24. päivänä viime vuonna, maa tarvitsi jotain mihin luottaa. Ihmisten täytyi voida luottaa siihen, että jokin toimii.”

Aikatauluihin jätetään liikkumavaraa, ja junat liikkuvat hitaammalla nopeudella kuin tavallisesti.

”Jos raiteet ovat vahingoittuneet, veturinkuljettaja ehtii pysäyttämään junan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että jos olemme myöhässä aikataulusta, voimme kiihdyttää ja kuroa välin umpeen.”

Ševtšenkon mukaan 89 prosenttia junista on ollut aikataulussa.

Rautateiden varmuuteen vaikuttaa myös se, miten ne on aikanaan rakennettu. Rakentamisessa on aikanaan otettu huomioon armeijan tarpeet. Laaja rataverkosto mahdollistaa vaihtoehtoiset reitit.

”Verkostoa on vaikea vahingoittaa korjauskelvottomaksi. Vaikka Venäjä iskisi rautateihin tusinalla raketteja, me korjaamme vahingot päivissä.”

Tulevaisuudessa rautatieyhtiö haluaa olla entistä perheystävällisempi ja huomioida paremmin esimerkiksi sotainvalidien tarpeet. Asemien ja junien muuttaminen esteettömiksi on jo aloitettu.

Esimerkiksi Kiovan päärautatieaseman sisäänkäyntiä on madallettu, ja seuraavaksi edessä on hissien ja liukuportaiden rakentaminen laitureille, Ševtšenko kertoo. Tähän mennessä Ukrainassa rakennetut 37 esteetöntä junanvaunua mahdollistavat sen, että pääreiteillä junissa on ainakin yksi vaunu, joka sopii pyörätuolia tai kävelysauvoja käyttäville ihmisille. Ševtšenkon mukaan vaunuja tarvitaan kuitenkin lisää.

”Yhä useampi ukrainalainen on tulevaisuudessa vammautunut, ihmiset ovat esimerkiksi menettäneet raajojaan. Se hidastaa matkustamista, ja meidän täytyy sopeutua siihen.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat