Reaperin joutuminen venäläisten käsiin ei olisi Yhdysvalloille kovin suuri menetys

Tutkimuslaitos selvitti yli tuhat Venäjän aiheuttamaa vaaratilannetta, vahingot selittävät tapauksia huonosti.

Yhdysvaltain ilmavoimien B-52 Stratofortress -pommikoneen lähietäisyydelle lentänyt Venäjän Suhoi 27 -hävittäjä kuvattiin Mustanmeren yläpuolella Naton harjoitusten yhteydessä elokuussa 2020.

15.3. 12:48 | Päivitetty 15.3. 13:02

Romaniasta tiedustelulennolle lähtenyt Yhdysvaltain asevoimien Reaper-lennokki syöksyi tiistaiaamuna Mustaanmereen Krimin niemimaan lounaispuolella sen jälkeen, kun venäläinen Suhoi 27 -hävittäjä oli osunut lennokin potkuriin ja vaurioittanut sitä. Välikohtaus sattui kansainvälisessä ilmatilassa noin 120 kilometrin päässä Krimin rannikolta.

Yhdysvaltain asevoimien Euroopan-esikunta syytti tiedotteessaan Venäjää ”kyvyttömyydestä ja ammattitaidottomuudesta”. Muotoilu viittaa ensi päätelmään, ettei venäläispilotti olisi pudottanut lennokkia tahallaan.

Normaalista Venäjän valvontalennosta ei kuitenkaan ollut ilmeisesti kyse.

Yhdysvaltain Eurooppaan ja Afrikkaan sijoitettujen ilmavoimien komentaja, kenraali James Hecker kertoi ABC-uutiskanavalle kahden Suhoi-hävittäjän tehneen puolen tunnin aikana yhteensä 19 syöksyä Reaperia kohti. Kolmen tai neljän viimeisen syöksyn aikana hävittäjät suihkuttivat lennokkia kohti polttoainetta.

Ainutlaatuisena tapausta ei voi pitää.

Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Rand julkaisi viime vuonna yksityiskohtaisen tutkimuksen, jossa käsiteltiin yli tuhatta Venäjän asevoimien länsiliittolaisiin suuntamaa häirintätapausta vuosina 2010–2018.

Enemmän tai vähemmän vaarallisia tilanteita aiheuttaneista välikohtauksista 713 tapahtui ilmassa, 56 merellä ja 63 maalla. Tapaukset tutkimuslaitos on koonnut virallisista lähteistä ja mediasta.

Tapaustutkimuksissa on mukana tuoreempiakin välikohtauksia kuten Yhdysvaltain B-52-pommikoneiden häirintä Bornhomin yllä ja Mustallamerellä elokuussa 2020. Molemmat johtivat alueloukkauksiin. Tapausten selvittämisessä hyödynnettiin myös Venäjän ilmavoimien radioliikennettä.

Randin analyysin mukaan häirinnästä on tullut olennainen osa Venäjän strategiaa, josta tutkijat käyttävä termiä coercive signaling eli pakottava merkinanto. Venäläiset käyttävät termiä sderživanyje eli rajoittaminen. Termi tarkoittaa, että perinteisesti valtion rajojen sisäpuolella käytettyjä keinoja käytetään myös rajojen ulkopuolella.

Tutkijat kehittivät yhdeksän mahdollista motiivia Venäjän toimille ja päättelivät, että useimmiten tarkoitus on joko pakottaa vastapuoli muuttamaan käytöstä heti tai muuttamaan sitä jatkossa. Yleisemmäksi motiiviksi tutkijat nostivat Venäjän halun korostaa omaa kansainvälistä asemaansa.

Sen sijaan lentäjien omavaltainen toiminta tai mahdolliset virheet selittivät tapauksia huonosti. Sotaharjoitusten määrä sekä Venäjän taloudellinen tilanne tai asevoimien määrärahat olivat niin ikään huonoja välikohtausten selittäjiä. Diplomaattisia päämääriä voi olla muttei aina.

Mielenkiintoisen hypoteesin mukaan häirinnät voisivat olla osa Kremlin kotimaista propagandaa, joka otettaisiin käyttöön silloin, kun presidentti Vladimir Putinin kannatusluvut heikkenevät.

Tilastot osoittivat tasan päinvastaista: häirintöjä on eniten silloin, kun Putinin kannatus on korkealla. Tutkijoiden mukaan ilmiö on tuttu muustakin kansainvälisen politiikan tutkimuskirjallisuudesta: itsevarmuus lisää uhoa muuallakin kuin Venäjällä.

ABC-kanavan haastatteleman, nimettömänä puhuneen yhdysvaltalaisen sotilaslähteen mukaan vaurioitunut Reaper ei pudonnut mereen holtittomasti. Ohjaustiimi Saksan Ramsteinissa onnistui lähteen mukaan ohjaamaan lennokin ”hyvän matkaa” kauemmaksi Venäjän miehittämästä Krimistä.

Venäjän laivastolla on joka tapauksessa parhaat mahdollisuudet saada lennokin hylky haltuunsa. Ukrainalaisen uutissivusto Gordonin mukaan Mustallamerellä päivysti tiistaiaamuna yhteensä 13 Venäjän sota-alusta ja neljällä näistä oli mukanaan yhteensä 28 Kalibr-ohjusta.

Alusten ja ammusten määrä saattaa tarkoittaa, että Venäjä olisi jälleen kerran valmistelemassa ohjusiskua Ukrainan asutuskeskuksiin.

Asiantuntijoiden mukaan Reaperin joutuminen venäläisten käsiin ei olisi kuitenkaan Yhdysvalloille kovinkaan suuri menetys.

”MQ-9 Reapereita on menetetty Jemenissä, Libyassa, Afganistanissa ja Syyriassa, ja niiden osia on varmasti tutkittu ja levitelty”, Yhdysvaltain ilmavoimien evp-kenraali David Deptula kommentoi The New York Timesille.

”Jos tässä lennokissa ei ollut aivan ainutlaatuista elektroniikkaa, niin ei ole suurtakaan haittaa, vaikka venäläiset löytävät sen.”

Yhdysvallat sijoitti Reaper-laivueensa Câmpia Turziin tukikohtaan Romanian Transilvaniaan tammikuussa 2021. Venäläislehti Moskovski komsomoletsin mukaan mereen syöksynyt lennokki ehti tehdä maaliskuun aikana 30 tiedustelulentoa ennen tuhoaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat