Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa torstaina alkavan kaksipäiväisen Turkin-vierailunsa aikana presidentti Recep Tayyip Erdoğanin.
Kaksi Helsingin Sanomien haastattelemaa lähdettä pitää todennäköisenä, että Turkki ilmoittaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista vierailun aikana. Erdoğan kertoi ”lunastavansa lupauksensa” Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen perjantaina.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen pitää presidentti Niinistön Turkin-vierailua ”hyvänä merkkinä”.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen.
”Etenkään nykyisessä Nato-jäsenyystilanteessa ei todennäköisesti tehtäisi presidenttitason vierailuja, ellei ratifioinnin suhteen ole odotettavissa positiivista kehitystä”, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mukaan yleinen nyrkkisääntö on, että valtionpäät eivät käy neuvotteluita, vaan ne on jo käyty.
”He käyvät toteamassa asiat ja puhumassa ne läpi, mutta presidenttitasolla ei enää neuvotella.”
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson sanoi tiistaina, että Ruotsi on paremmassa turvassa silloinkin, jos vain Suomi on Natossa.
Lue lisää: Ruotsin Kristersson: Aiempaa suurempi mahdollisuus, että Suomi liittyy Natoon ilman Ruotsia
Kristerssonin kommentti kertoo Vanhasen mukaan siitä, että Ruotsin näkemys asiasta on muuttunut viimeksi kuluneen kuukauden aikana.
Turkki ei hänen mukaansa häviä mitään, vaikka ratifioisikin vain Suomen.
”Turkki pystyisi Ruotsin kustannuksella jatkamaan paineenmuodostusta ja neuvotteluja Naton ja Yhdysvaltain suuntaan. Samalla paine Turkkia kohtaan vähenisi, ja Turkki pystyisi vastaamaan niihin syytöksiin, joiden mukaan se pelaa Venäjän pussiin.”
Ruotsi on aiemmin pelännyt, että Suomen Nato-jäsenyys olisi monella tavoin kielteinen kehityskulku, joka vaikeuttaisi myös maidenvälistä puolustusyhteistyötä. Kristersson sanoi kuitenkin tiistaina ääneen, että Suomen liittyminen Natoon ennen Ruotsia itse asiassa parantaa myös Ruotsin turvallisuutta.
”Kristersson halusi ehkä viestiä etukäteen suurelle yleisölle, että näin voi tapahtua. Samalla hän ikään kuin pyrkii ottamaan jo etukäteen haltuun sitä keskustelua, joka tästä mahdollisesti Ruotsissa seuraa, mikäli Suomi menee Natoon sitä ennen”, Vanhanen sanoo.
Turkkia on epäilty siitä, että sillä olisi jonkinlainen Nato-ratifiointeja koskeva sopimus Venäjän kanssa. Vanhasen mukaan Venäjän naapurimaan Suomen Nato-ratifiointi olisi Turkin kannalta symbolinen osoitus siitä, ettei se toimi yhteistyössä Venäjän kanssa.
Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Unkari on kertonut, ettei se tule olemaan viimeinen jäsenmaa, joka ratifioi jäsenyydet.
Lue lisää: Tutkija: On mahdollista, että Unkari venyttää Suomen jäsenyyden ratifiointia pitkään Turkin jälkeen
Vanhasen mukaan katseet kääntyvät erityisesti Unkarin suuntaan. Hän pitää positiivisena merkkinä sitä, että asia etenee Unkarin parlamentissa toisin kuin aiemmilla kerroilla.
”Jos Turkki ratifioi Suomen jäsenyyden, myös Unkariin kohdistuu lisää ratifiointipainetta”, hän kertoo.
Vanhasen mukaan Unkarista saattaa kuulua Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin liittyviä uutisia aikaisintaan maalis-huhtikuun vaihteessa, mahdollisesti huhtikuun puolella.
”Se on tämänhetkinen, optimistinen arvioni.”
Lue lisää: Kristersson Nato-jäsenyydestä: ”En piilottele sitä, että olisimme suosineet ratifiointia yhdessä”
Oikaisu 15.3. kello 18.30: Jutussa todettiin alkuun virheellisesti, että Kristerssonin kommentti Ruotsin turvallisuuteen ja Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen olisi keskiviikolta. Kommentti on tiistailta.