Kiina yllätti sinetöimällä ison diilin USA:n kotikentällä, mutta onko siitä rauhanvälittäjäksi?

Kiina avusti viime viikolla Irania ja Saudi-Arabiaa palauttamaan diplomaattiset suhteensa. Asetelma saattaa olla välähdys siitä, mihin suuntaan maailmanjärjestys on kehittymässä.

Iran ja Saudi-Arabia sopivat suhteidensa palauttamisesta 10. maaliskuuta Pekingissä. Allekirjoitustilaisuudessa oli mukana Ali Shamkhani Iranista (oik.), Wang Yi Kiinasta (kesk.) ja Musaad bin Mohammed al-Aiban Saudi-Arabiasta.

18.3. 2:00 | Päivitetty 18.3. 6:57

Hyviä uutisia Lähi-idästä! Iran ja Saudi-Arabia sopivat viime viikolla suhteiden palauttamisesta maidensa välille. ”Rauhanvälittäjänä” prosessissa toimi Kiina.

Asetelma on monella tapaa yllättävä.

Ensinnäkin Iran ja Saudi-Arabia ovat olleet toistensa kurkuissa kiinni viime vuodet, ja tilanteen on pelätty koko ajan eskaloituvan.

Toiseksi Lähi-itä on ollut perinteisesti maailman toisen supervallan eli Yhdysvaltojen kotikenttää. Taloudellisesti alue on ollut tärkeä myös Kiinalle, mutta nyt Kiina on astunut myös diplomatian kentälle.

Kiinan läsnäolo Lähi-idässä on aiemmin pohjautunut pääosin kauppaan. New York Times -lehden tietojen mukaan Kiina ostaa käyttämästään raakaöljystä 40 prosenttia Persianlahdelta.

Taloudellisessa mielessä Kiinalle on tärkeää, että Lähi-itä on vakaa.

Kiinan perehtyneen tutkijan Sari Arho Havrénin mukaan kyse on nyt myös paljon muusta.

Peking haluaa luoda kuvaa Kiinasta rauhanrakentajana, ja nyt sille tarjoutui oiva tilaisuus, Arho Havrén sanoo.

Iran ja Saudi-Arabia ovat jo pitkään käyneet keskusteluja, ja heillä on kummallakin ollut tahto parantaa suhteitaan.

”Kiinan näkökulmasta tähän kelkkaan oli turvallista hypätä mukaan. Riski omalle ulkopolitiikalle oli pieni, mutta samalla kansainvälinen huomio asialle oli taattu”, Arho Havrén sanoo.

Rauhanrakentajan roolia Kiina yritti jo helmikuun lopussa, kun se julkisti suunnitelmansa Ukrainan ja Venäjän välisestä rauhasta. Suunnitelma ei tosin ottanut tuulta siipiensä alle.

Arho Havrénin mukaan Kiinan intressissä on myös tiivistää suhteitaan ”samanmielisiin, ei-demokraattisiin” maihin, jotta sillä olisi vipuvoimaa poliittisella puolella, kuten esimerkiksi YK:ssa.

Kiina on ollut tärkeä taloudellinen ja poliittinen henkireikä talouspakotteista kärsivälle Iranille, Arho Havren sanoo.

Saudi-Arabialle Kiina taas on tarjonnut mahdollisuuden tasapainoilla sen perinteisen kumppanin Yhdysvaltojen kanssa. Öljyvaltion ja Yhdysvaltojen välit ovat olleet vähintään vaikeat viime aikoina.

Iranin ja Saudi-Arabian kannalta Kiinassa on tietysti myös sekin hyvä puoli, että se ei puutu maiden ihmisoikeusloukkauksiin.

Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Marko Lehti pitää hyvänä asiana sitä, että autoritäärisellä valtiolla (Kiina) on kykyä puuttua ja ratkaista kahden autoritäärisen valtion (Saudi-Arabia ja Iran) ongelmia.

Olemme siirtymässä liberaalista maailmanjärjestyksestä johonkin muuhun, josta me emme tarkkaan vielä tiedä, mitä se on, ja miten se toimii, Lehti selventää.

Faktaa on se, että autoritääristen valtioiden määrä maailmassa on koko ajan vain kasvanut.

Lehden mukaan Kiinan avulla solmittu sopimus antaa toivoa siitä, että tuleva maailmanjärjestys ei ole niin täynnä konflikteja, kuin voisi pahimmillaan pelätä.

”Tämä voi olla merkki siitä, että ainakin pyritään välttämään konflikteja, ja pyritään jonkinlaiseen tasapainoon ja ennakoitavuuteen. Siinä kontekstissa tämä on ihan erinomainen uutinen”, Lehti sanoo.

Hänen mukaansa liberaalien valtioiden ja organisaatioiden kyky konfliktien ratkaisuun on heikentynyt. Varsinkin autoritääristen valtioiden kiistojen ratkaisijaksi heitä ei enää edes hyväksytä.

Autoritääristen valtioiden käsitys rauhasta on tietysti hyvin erilainen. Heille ensisijaisen tärkeää on valtion vakaus, kontrolli ja opposition kurissa pitäminen.

Tämän takia, autoritäärisistä valtioista ei olisi sisällissotien tai esimerkiksi Ukrainassa käytävän sodan ratkaisijaksi, Lehti sanoo.

Nyt solmitulla sopimuksella toivotaan olevan liennyttäviä ja tasapainottavia vaikutuksia koko Lähi-itään.

Iranin ja Saudi-Arabian diplomaattiset suhteet katkesivat 2016, kun Saudi-Arabia teloitti šiialaisen papin. Tämän jälkeen mielenosoittajat hyökkäsivät Saudi-Arabian lähetystöön Iranin pääkaupungissa Teheranissa.

Iranin ja Saudi-Arabian huonot välit ovat lisänneet koko Lähi-idän blokkiutumista. Kummatkin maat ovat tukeneet itselleen mieluisia aseellisia ryhmittymiä, mikä on lisännyt alueen epävakautta.

Surullisin esimerkki on Jemen, missä Saudi-Arabia on tukenut maan kansainvälisesti tunnustettua hallitusta ja Iran kapinallisia. Sotaa on pidetty jossain määrin Iranin ja Saudi-Arabian välisenä sijaissotana. YK:n arvion mukaan viime vuoden alkuun mennessä Jemenissä on kuollut 377 000 ihmistä sodan seurauksena.

Iranin ja Saudi-Arabian eripura puetaan usein ideologiseksi. Saudit kuuluvat islaminuskon sunnalaiseen suuntaukseen ja iranilaiset šiialaiseen.

Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan mukaan tämä näkemys yksinkertaistaa asiaa. Eripuran taustalla on erityisesti taloudellisia ja turvallisuuteen liittyviä intressejä, Juusola sanoo.

Kummankin maan talouteen ja turvallisuuteen liittyvät huolet edesauttoivat myös viime viikolla solmitun sopimuksen toteutumista.

Juusolan mukaan Saudi-Arabian ensisijaisena intressinä on vakauttaa aluetta, ja löytää eteläisen naapurimaansa Jemeniin tilanteeseen ratkaisu.

Mielenosoitusten piinaamalla Iranin valtionhallinnolla on myös intressi vähentää ulkoisia vaaroja, jotta se pystyy keskittymään sisäisiin ongelmiinsa, Juusola sanoo.

Iran toivoo myös talouden surkeaan jamaan helpotusta sopimuksen myötä.

Viime viikolla solmittu sopimus on kuitenkin lavea, ja sen toteutumisesta ei ole takeita.

Sopimukseen mukaan maat ovat luvanneet kunnioittaa toistensa itsenäisyyttä ja olla puuttumatta toistensa asioihin.

Iran ja Saudi-Arabia ovat sopineet avaavansa suurlähetystönsä uudelleen kahden kuukauden kuluessa.

Saudi-Arabian talousministeri Mohammed al-Jadaan puhui jo keskiviikkona maan mahdollisista investoinneista Iraniin, mikä voisi tarkoittaa sitä, että välit todella ovat parantumassa.

Yhdysvallat on ainakin julkisesti ottanut Iranin ja Saudi-Arabian välisen sopimuksen lämmöllä vastaan.

Juusolan mukaan alueen vakaus on ehdottomasti myös Yhdysvaltojen etu.

Hän uskoo kuitenkin, että Kiinan rooli sopimuksen mahdollistajana on varmasti myös kirpaissut Yhdysvaltoja, koska ”Kiina on sen globaali vastustaja numero yksi”.

Juusolan mukaan Kiina ei pysty ottamaan Yhdysvaltojen paikkaa alueella, koska se ei kykene tarjoamaan samanlaista ”turvallisuussateenvarjoa”. Yhdysvalloilla on Lähi-idässä lukuisia sotilastukikohtia.

Tähän Kiinalla tuskin on haluakaan, Arho Havrén sanoo.

Juusolan mukaan Lähi-itä on yhä tärkeä Yhdysvalloille, vaikka se on koko ajan pyrkinyt vähentämään rooliaan alueella.

Yhdysvaltoja kiinnostaa öljyn hinta, ja erityisen tärkeää sille on Israelin asema Lähi-idässä.

Israel pitää Irania olemassaolonsa uhkana. Se on pitkään toivonut Iranin eristämistä, ja samalla pyrkinyt lähentymään Saudi-Arabiaa. Sopimuksen toteutuessa Israel on jäämässä yksin suunnitelmiensa kanssa.

Lue lisää: Iran ja Saudi-Arabia sopivat suhteidensa palauttamisesta

Lue lisää: Saudi-Arabia rakentaa aavikolle ökykaupunkia – Suomalainen porayhtiö mukana hankkeessa

Lue lisää: Yli sata ihmistä pidätetty Iranissa koulutyttöjen myrkytyksistä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat