Kiinan kansankongressin kokouksessa maaliskuun alussa kuultiin maan johdolta kovasanaisia kommentteja Yhdysvalloista.
Presidentti Xi Jinping syytti länsimaita Kiinan eristämisestä ja tukahduttamisesta Yhdysvaltain johdolla.
”Länsimaat ovat Yhdysvaltain johdolla toteuttaneet Kiinan kaikenkattavan eristämisen, piirityksen ja tukahduttamisen, mikä on tuonut ennennäkemättömän vakavia haasteita maamme kehitykselle”, Xi sanoi maan uutistoimiston mukaan.
Lue lisää: Kiinan presidentti syyttää länsimaita ja Yhdysvaltoja Kiinan eristämisestä
STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tällainen viesti Kiinan suunnalta ei ole uutta. Poikkeuksellista on heidän mukaansa kuitenkin se, että nimenomaan presidentin suusta kuullaan näin suoraa kritiikkiä Yhdysvalloille.
”Tyypillisesti Xi puhuu aina hyvin epämääräisesti ja vertauskuvien kautta hegemoniasta ja voimapolitiikasta kansainvälisessä ympäristössä”, sanoo erikoistutkija Matti Puranen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Suoria syytöksiä on yleensä kuultu alemmalta tasolta, esimerkiksi ulkoministeriltä, sanoo väitöskirjatutkija Niki Sopanen Helsingin yliopistosta.
Sopanen näkee Xin tiukentuneelle retoriikalle monta mahdollista selittävää tekijää: Kiinan sisäpolitiikan jännitteet, yhdysvaltalaisviranomaisten väitteet muun muassa koronaviruksen alkuperästä ja aseavun harkitsemisesta Venäjälle, teknologiasektorilla ahtaalle joutuminen sekä turvallisuuspoliittinen toiminta.
”Kiinasta vaikuttaa siltä, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat kiristäneet otettaan teknologia- ja turvallisuuspolitiikan saralla”, Sopanen sanoo.
Vuodenvaihteen tienoilla Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteissa oli nähtävissä hetken aikaa pientä lähentymistä.
Marraskuussa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Xi Jinping tapasivat G20-kokouksen yhteydessä Indonesiassa. Biden sanoi hakevansa tapaamiselta pohjaa suhteiden rakentamiselle.
”Molemmilla puolilla oli selkeästi jonkinlainen halu luoda vakautta suhteisiin”, Puranen arvioi.
Sitten Yhdysvaltojen ilmatilaan leijui epäilty kiinalainen vakoiluilmapallo, jonka Yhdysvallat ampui alas. Kiinan mukaan kyseessä olisi ollut siviili-ilma-alus, ja se syytti Yhdysvaltoja ylireagoinnista ja kansainvälisten käytäntöjen vakavasta loukkaamisesta.
Ulkoministeri Antony Blinkenin suunniteltu Kiinan-vierailu peruttiin viime hetkillä, eikä sille ole kerrottu uutta ajankohtaa.
Puranen näkee, ettei Yhdysvaltojen hallituksella olisi ollut sisäpoliittisesti muuta mahdollisuutta kuin reagoida vakoilupalloon vahvasti, sillä kongressissa on niin vahva Kiinan vastainen konsensus.
Puranen sanoo, ettei Kiinakaan voi tällä hetkellä näyttää heikkoutta Yhdysvaltojen edessä, sillä maasta on rakennettu viholliskuvaa vuosikymmeniä.
Mitä sitten vaatisi, että suhteet voisivat jälleen lähentyä?
”Tarvitaan varmaan ainakin pidempi ajanjakso ilman provokaatioita mihinkään suuntaan”, Puranen sanoo.
Hän ei kuitenkaan pidä tätä kovin todennäköisenä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kongressin edustajainhuoneen puhemies Kevin McCarthy on suunnitellut tapaamista Taiwanin presidentin kanssa Yhdysvaltoihin.
Kiina pitää demokraattisesti hallittua Taiwania omana kapinallisena maakuntanaan.
Myöskään Sopasella ei ole suuria toiveita maiden suhteiden paranemisesta lähiaikoina.
Jännitteitä pitävät yllä Ukrainassa jatkuva sota, teknologia-alan kamppailu sekä turvallisuuspoliittinen tilanne Kiinan lähialueilla ja erityisesti Taiwanissa, Sopanen summaa.
