Puolan presidentti Andrzej Duda kertoi torstaina, että maa aikoo toimittaa neljä hävittäjää Ukrainalle lähipäivien aikana, uutistoimisto Reuters kertoo.
Hävittäjät ovat Mig-29-mallisia. Malli on suunniteltu Neuvostoliitossa, ja se on Ukrainan ilmavoimille tuttu.
Dudan mukaan Puolan on tarkoitus lähettää enemmänkin hävittäjiä Ukrainaan.
Myös Slovakia on harkinnut Mig-29-hävittäjien lähettämistä, mutta ei ole vielä tehnyt päätöstä asiassa, Reuters kertoo.
INTERNATIONAL Center for Defence and Security -ajatushautomon apulaisjohtaja Kristi Raik uskoo, että pian tehdään päätöksiä myös länsihävittäjistä, jotka vaativat ukrainalaisjoukoilta pidempää koulutusta.
Siinä missä Mig-29-hävittäjät saadaan luultavasti heti käyttöön, ja niitä voidaan mahdollisesti käyttää keväällä tai alkukesästä odotetussa Ukrainan vastahyökkäyksessä, länsihävittäjiä tarvitaan, kun varaudutaan sodan pitkittymiseen, Raik sanoo.
”Ukrainalla pitää olla vahva puolustuskyky myös myöhemmin.”
Puola on ollut pelinavaaja aseavun suhteen jo monta kertaa. Tammikuun lopussa se ilmoitti lähettävänsä Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja Ukrainaan joko valmistajamaa Saksan luvalla tai ilman.
Saksa päätti myöhemmin antaa vaunuille vientiluvan, ja on luvannut antaa Ukrainalle ainakin 18 Leopardia omista varastoistaan. Useat Euroopan maat ovat osallistuneet vaunutalkoisiin, Suomi mukaan lukien.
Heti kun päätökset taistelupanssarivaunujen lähettämisestä tehtiin, Ukraina alkoi toistuvasti pyytää aseavuksi hävittäjiä.
Yhdysvallat on suhtautunut pyyntöön kielteisesti. Samoin Saksa.
Sen sijaan Ranska ilmoitti tammikuun lopussa, että ”mikään ei sinänsä ole mahdotonta”. Hollannin pääministeri Mark Rutte sanoi silloin myös, että hävittäjät ”eivät ole tabu”.
Suomessa pääministeri Sanna Marinin Hornet-kommentti aiheutti poliittisen metakan.
Tanskan pääministeri Mette Fredrikson sanoi Tanskan televisio TV2:lle torstaina, että länsimaissa keskustellaan parhaillaan hävittäjien lähettämisestä Ukrainaan, Reuters kertoo.
Raikin mukaan päätöksiä raskaan aseavun lähettämisestä pitäisi tehdä nopeammin, jos todella haluamme, että Ukrainan asema sodassa on vahvempi.
”Tässä on jo monta punaista viivaa ylitetty [aseavun suhteen], ja mitään eskalaatiota ei ole aiheutettu”, Raik sanoo.
Hän silti pitää juuri eskalaation pelkoa suurimpana syynä, miksi hävittäjäkeskustelut eivät ole edennet monissa maissa.
Aseapua antavilla mailla ei ole yhteistä näkemystä sodan lopputuloksesta eli siitä onko Ukrainan realistista odottaa saavansa kaikkia maa-alueitaan takaisin Krimin niemimaa mukaan lukien vai ei, ja sen takia keskustelut yhä junnaavat, Raik sanoo.