Ranskan oppositio jätti perjantaina iltapäivällä parlamentille epäluottamuslauseen, kertoo muun muassa uutistoimisto AFP. Luottamuksesta voidaan äänestää joko viikonloppuna tai tulevana maanantaina. Äänestys voisi periaatteessa kaataa maan hallituksen.
Epäluottamuslauseen läpimeno ei kuitenkaan vaikuta todennäköiseltä, ellei oppositio onnistu muodostamaan yllättävää, äärivasemmalta äärioikealle yltävää liittoa, uutistoimistot kertovat. Epäluottamuslauseen kaatumisestakin voi silti muodostua presidentti Emmanuel Macronille katkeransuloinen.
”Olettaen, että oppositiopuolueet eivät kaada hallitusta, siitä tulee Emmanuel Macronille Pyrrhoksen voitto”, varoittaa mielipidelaitos Ipsosin Ranskan kyselyjen johtaja Stephanie Zumsteeg AFP:n mukaan.
”Vaikka se [eläkeuudistus] astuisikin voimaan, tulee se vaurioittamaan ranskalaisen yleisön ja presidentin välistä suhdetta.”
Torstaina Ranskan pääministeri Elisabeth Borne ilmoitti, että Macron aikoo ajaa kiistellyn eläkeuudistuksen väkisin läpi ilman äänestystä parlamentissa käyttämällä kiistanalaista perustuslain artiklaa 49.3. Kyseinen artikla mahdollistaa parlamentin ohittamisen asiassa.
Ilmoitus sai tuhannet ihmiset lähtemään kaduille osoittamaan mieltään.
Mielenosoittaja piteli torstaina Marseillessa kylttiä, jossa presidentti Emmanuel Macronille sanottiin 49,3 kertaa ”ei”. Tällä viitattiin perustuslain artiklaan 49.3, jonka perusteella Macron ohitti äänestyksen eläkeuudistuksesta.
Ranskassa on hyvin vahva mielenosoitusten perinne ja vahvat ammattiyhdistysliikkeet, jotka ovat reagoineet suunniteltuun eläkeuudistukseen nopeasti. Jo kaksi kuukautta jatkuneiden protestien on pelätty kehittyvän samanlaiseksi voimainkoetukseksi ja väkivaltaisiksi yhteenotoiksi kuin vuoden 2018 niin sanotut keltaliivimielenosoitukset.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä.
”Ranskassa mielenosoitus on normaali poliittisen toiminnan ele. Se ei ole millään tavalla radikaalia, niin kuin Suomessa ajatellaan”, Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä sanoo.
Tyytymättömyys eläkeuudistukseen ja parlamentin ohittamiseen on kuitenkin suurta. Useampi kuin kahdeksan kymmenestä ranskalaisesta on tyytymätön hallituksen päätökseen ohittaa parlamentti. 65 prosenttia ihmisistä taas toivoo, että lakot ja mielenosoitukset jatkuvat, kertoo Reuters RTL Radion tilaaman mielipidetutkimuksen tuloksiin perustuen.
Pahimmillaan tilanne voi johtaa merkittäviin yhteenottoihin, Särkkä sanoo.
”Ja on nähty, kuinka Ranskassa tilanne voi hyvin nopeasti räjähtää mellakoiksi, ja luultavasti myös lakoiksi. Tämä voi käynnistää lumipalloefektin.”
Mielenosoittaja kiipesi liikennevalotolppaan torstaina Pariisissa.
Ranskan hallitus ja presidentti Macron ovat perustelleet eläkeuudistuksen läpiviemistä ilman äänestystä ”liian suurilla taloudellisilla riskeillä”. Valtion budjetista maksettava eläke on niin merkittävä menoerä, ettei Ranska pysty kestävällä tavalla enää ylläpitämään järjestelmää, Särkkä kertoo.
Myös Ranskassa ikäluokat vanhentuvat ja syntyvyys laskee. Yhtälö on vaikea, kun järjestelmä perustuu siihen, että työssäkäyvät maksavat eläkkeet.
”Tässä on kyse isoista yhteiskunnallisista rakenteellisista kysymyksistä ja valtion velkaantumisesta”, Särkkä painottaa.
Taloudellisten tekijöiden lisäksi nähtävissä on kuitenkin myös Macronin halua pönkittää omaa johtajuuttaan ja yritystä uudistaa oikeistolaista politiikkaa.
”Jos lakiuudistus epäonnistuu, se tietyllä tapaa kyseenalaistaa Macronin muutoshaluisen poliittisen linjan, eli se nakertaa hänen poliittista uskottavuuttaan”, Särkkä sanoo.
Ammattiliitot ja suurin osa ranskalaisista vastustavat uudistusta, joka muun muassa nostaisi eläkeikää 62 vuodesta 64 vuoteen ja pidentäisi aikaa, jonka ihmisten on oltava töissä ennen kuin he saavat täyden eläkkeen.
Ranskan muita Euroopan maita anteliaampaa eläkejärjestelmää on yritetty uudistaa jo noin 30 vuoden ajan. Uudistus tiukentaisi täyden eläkkeen saamisen edellytyksiä sekä poistaisi joitain julkisen sektorin työntekijöiden nauttimia erikoisetuja, STT kertoo.
Vuonna 2010 maan tuolloinen presidentti Nicolas Sarkozy sai toteutettua eläkeiän noston 60 vuodesta 62:een, vaikka kaksi kuukautta jatkuneissa lakoissa ja mielenosoituksissa saarrettiin muun muassa maan öljynjalostamot.
Macron puolestaan yritti lunastaa lupauksensa eläkejärjestelmän uudistamisesta ensimmäisen kerran vuonna 2019. Seurauksena oli muun muassa kansallisen rautatieyhtiön SNCF:n historian pisin lakko. Lopulta eläkeuudistus jouduttiin panemaan jäihin koronapandemian takia.
Mielenosoittajia Pariisissa torstaina.
