Kiinan presidentti Xi Jinping matkustaa maanantaina kolmipäiväiselle vierailulle Venäjälle keskustellakseen presidentti Vladimir Putinin kanssa ”strategisen yhteistyön ja kattavan kumppanuuden syventämisestä ja tiivistämisestä”, kuten Kiinan ulkoministeriö asian ilmaisee.
Lännessä Xin pelätään tukevan Putinin sotaa Ukrainassa ja toimittavan venäläisille aseita. Politico-lehti paljasti torstaina kiinalaisten toimittaneen Venäjälle ainakin tuhat rynnäkkökivääriä, luotiliivejä ja lennokkien osia Turkin ja Arabiemiraattien kautta.
Lisäksi Kiinan kansankongressi nimitti viime sunnuntaina kenraali Li Shangfun, 65, maan uudeksi puolustusministeriksi. Nimitys herätti närää Washingtonissa, sillä presidentti Donald Trumpin hallinto lisäsi Lin pakotelistoille 2018 sen jälkeen, kun asevoimien teknisen kehityksen osastoa tuolloin johtanut Li oli ostanut Venäjältä muun muassa Su-35-hävittäjiä ja S-400-ilmatorjuntajärjestelmiä.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu puolestaan onnitteli Litä nimityksestä. ”Olen varma, että toimintanne uudessa tehtävässä edesauttaa edistyksellistä kumppanuutta ja strategista sitoutumista Venäjän ja Kiinan sotilaallisessa ja aseteknisessä yhteistyössä”, Šoigu runoili onnittelusähkeessään uutistoimisto Tassin mukaan.
Jos Kiina nyt ryhtyy pelastamaan aseensa ja ammuksensa haaskannutta Venäjää asetoimituksilla, kääntyy 70 vuotta jatkunut maiden asevoimien suhde päälaelleen.
Kesällä 1950 alkanut Korean sota sysäsi Neuvostoliiton asemyynnin Kiinalle yli kymmenen vuotta jatkuneeseen nousukiitoon. Kauppa hyytyi maiden välirikon vuoksi 1960-luvulla, mutta vuonna 1989 alkoi uusi nousukausi. Pekingin ystävät olivat vähissä Tiananmenin verilöylyn jälkeen, mutta korviin asti aseistautunut Neuvostoliitto tarvitsi rahaa.
Neuvostoliiton romahduksen jälkeen uudelleensyntynyt Venäjä myi Kiinalle nykyaikaisia aseita miljardeilla dollareilla viidentoista vuoden ajan, kunnes Kiina alkoi saada omaa asetuotantoaan käyntiin. Tästä hyvästä Kiina ostaa nykyisin ulkomailta vähän vähemmän. Mutta edelleen Kiinan ostamista aseista suurin osa tulee Venäjältä.
Kiinan oma asetuotanto, ydinaseet mukaan lukien, ei taas olisi käynnistynyt lainkaan ilman Venäjää ja venäläisten myöntämiä lisenssejä: Kiinan J-11-hävittäjä on kopio Venäjän Su-27-hävittäjästä, HQ-9-ilmatorjuntajärjestelmä on käytännössä S-300-järjestelmä ja niin edelleen.
”Mitä kattavan kumppanuuden syventäminen ikinä tarkoittaakaan, siitä ei päätä Putin vaan Xi.
Aina kiinalaiset eivät vaivautuneet lisensseistä maksamaan.
Yhdysvaltalaisen CSIS-tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan kirjoihin ja kansiin on viety ainakin 17 tapausta, joissa Kiina on vakoillut ja hakkeroinut venäläistä aseteknologiaa varastaakseen naapurin keksinnöt. Venäjällä on jaettu tuomioita teollisuusvakoilusta Kiinan kansanarmeijan hyväksi.
Venäjän valtiollisen asejätin Rostehin johtaja Jevgeni Livadnyi laskeskeli joulukuussa 2019, että yhtiön tuotteita olisi edellisen 17 vuoden aikana kopioitu laittomasti 500 kertaa. Suurimmasta syyllisestä ei ollut epäilystä.
”Yksistään Kiina on kopioinut lentomoottoreita, Suhoi-hävittäjiä, suihkumoottoreita, ilmapuolustusjärjestelmiä, siirrettäviä ilmapuolustusohjuksia ja Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmiä”, Livadnyi valitti Nikkei Asia -talouslehden mukaan.
Kaiken tämän jälkeen ollaan siis tilanteessa, jossa kiinalaisyhtiön Venäjälle myymät tuhat rynnäkkökivääriä nousevat kansainväliseksi uutiseksi.
Putin ei sentään lähtenyt hattu kourassa Pekingiin, vaan Xi tulee hyvää hyvyyttään Moskovaan kylään.
Mitä kattavan kumppanuuden syventäminen ikinä tarkoittaakaan, siitä ei päätä Putin vaan Xi. Ja voi olla, ettei Kiinan presidentti halua myydä hyviä aseita, vaan pikemminkin ostaa niitä.