Ruotsin jääminen Nato-ratifiointien ulkopuolelle oli ruotsalaismedian mukaan selvä epäonnistuminen hallitukselta. Suomea ei Ruotsissa syytelty – eikä juuri Turkkiakaan.
”Merkittävää ei ole se, että Suomi on nyt päästetty sisään, vaan se, että Suomi on antanut Ruotsin odottamisen hidastaa Suomea niin pitkään. Mutta nyt he ovat edellä. Vain Unkarin ratifiointi on jäljellä, ja sen on määrä tapahtua maaliskuun lopussa”, kirjoittaa Dagens Nyheter (DN).
Lue lisää: Ruotsin ulkoministeri: ”Tätä emme toivoneet, mutta olimme tähän varautuneet”
Ruotsin jättäessä Nato-hakemuksen keväällä 2022 maata hallitsi Magdalena Anderssonin johtamat sosiaalidemokraatit. Syyskuun vaaleissa hallitusvastuun otti maltillinen kokoomus, joka nimesi Nato-jäsenyyden ykköstavoitteekseen.
DN:n mukaan pääministeri Ulf Kristersson ja ulkoministeri Tobias Billström olivat itsevarmoja: Kunhan Ruotsi ottaisi etäisyyttä demareille läheisiin kurdijärjestöihin, Turkki tyyntyisi helposti. Toisin kävi.
Nyt Ruotsi on Erdoğanin armoilla. Erdoğan toisti lehdistötilaisuudessa perjantaina, ettei Ruotsi ole vieläkään täyttänyt Turkin vaatimuksia.
”Ulf Kristersson puhuu uudesta terrorilaista [– –] ja yhteydet Ankaraan on palautettu. Mutta ne voivat taas katketa, jos tuomioistuin kumoaa Koraanin polttamisen kieltävän lain, kuten odotetaan”, DN kirjoitti.
”Seuraava Ruotsin Nato-prosessin häpeäkohta on Vilnan huippukokous heinäkuussa. Jos Ruotsi ei pääse sisään, Nato on osoittanut heikkouden, joka on Venäjän mieleen.”
Lue lisää: Erdoğan jatkoi tiedotustilaisuudessaan Ruotsin moittimista kovin sanoin
Dramaattisin kommentti tuli Ruotsin televisiolta SVT:ltä, joka kuvaili ulkopuolelle jäämistä ”pahimmaksi mahdolliseksi lopputulokseksi Ruotsille”.
Pahimmillaan ratifiointi menisi ensi vuoden puolelle.
”Tämä olisi painajaismainen tilanne hallitukselle”, SVT:n ulkopolitiikan toimittaja Mats Knutsson kirjoitti.
Sotilaallinen uhka Ruotsia kohtaan on sinänsä vähäinen, mutta Venäjä saattaa odotusaikana häiritä Ruotsin Nato-prosessia tai jopa pysäyttää sen. Mitä pidemmälle odotusaika venyy, sitä kaukaisemmaksi vuoden 2022 suuri yksimielisyys saattaa Ruotsissa muuttua ja johtaa sisäisiin riitoihin, Knutsson kirjoittaa.
Ruotsin ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Jan Hallenberg sanoi Svenska Dagbladetissa, että tilanne vaikeuttaa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä, johon maat ovat kuluneena vuosikymmenenä satsanneet paljon.
Hallenberg uskoo, että Turkin vaalien jälkeen tilanne ratkeaa, voitti vaalit sitten kuka tahansa. Paine Naton sisällä kasvaa liian kovaksi Turkille.
”Molempien maiden saaminen mukaan vahvistaa Natoa Itämeren alueella, joten on Naton strategisen edun mukaista, että Suomi ja Ruotsi tulevat mukaan. Turkin hallinto ei kestä sitä pitkällä aikavälillä, oli sitten presidentin nimi Erdoğan tai jokin muu”, Hallenberg sanoi.
Ruotsi ei Hallenbergin mukaan voi ratkaista tilannetta myöntyvyyspolitiikalla, sillä Turkin vaatimuksiin ei voi suostua. Turkki vaatii muun muassa 120 ihmisen luovuttamista Turkkiin.
”Silloin Ruotsi ei enää olisi oikeusvaltio. Se olisi täysin mahdoton hyväksyä. Silloin saisi Nato-jäsenyys jäädä. Se on minun mielipiteeni”, Hallenberg sanoi.
