Ranskan presidentti Emmanuel Macron ei ole ollut näin kovan paineen alla sitten vuosien 2018–2019 taitteen. Silloin verojen ja elinkustannusten nousua vastustavat keltaliivit kapinoivat ympäri Ranskaa aiheuttaen levottomuuksia.
Nyt ranskalaiset ovat jälleen kaduilla. Tällä kertaa raivo kohdistuu eläkeuudistukseen, jonka Ranskan hallitus vei torstaina läpi poikkeustoimin ilman parlamentin hyväksyntää. Ranskan perustuslaki mahdollistaa menettelyn.
Mielenosoittajat polttivat Pariisissa roskasäiliöitä lauantaina 18. maaliskuuta.
Mielenosoittajat sytyttivät tulipaloja. Pariisin Concorde-aukion mielenosoittajien joukossa oli paljon lukio- ja yliopisto-opiskelijoita.
Poliisin ja mielenosoittajien välillä syttyi yhteenottoja lauantaina Pariisissa.
Torstaista alkaen ympäri Ranskaa on järjestetty mielenosoituksia, joissa on vaadittu ”Macronia roviolle” ja ”kuolemaa kuninkaalle”.
”Ludvig XVI, mestasimme hänet; Macron, voimme tehdä saman uudelleen”, ihmiset lauloivat Place de la Concorde -aukiolla Pariisissa perjantai-iltana espanjalaisen El País -sanomalehden mukaan.
”Tuhoisa poliisi, vihainen nuoriso”, luki mielenosoittajan kyltissä lauantaina.
Mielenosoittajia lähellä Pariisin Place d'Italie -aukiota lauantaina.
Torstain ja perjantain levottomuuksien jälkeen Pariisin poliisi kielsi mielenosoitukset sekä kyseisellä aukiolla että koko Champs-Élysées -kadulla. Tästä huolimatta tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat lauantaina muualla Pariisissa ja muilla paikkakunnilla.
Osa Pariisin mielenosoittajista rakensi lauantaina tiesulkuja, toiset sytyttivät tuleen roskasäiliöitä ja hajottivat mainostauluja, kertoo paikalla ollut uutistoimisto AFP:n kuvaaja.
Nantesissa Länsi-Ranskassa poliisi käytti mielenosoittajia vastaan kumiluoteja lauantaina.
Mielenosoittaja suojasi itseään kyynelkaasulta sateenvarjolla mielenosoituksen aikana Nantesissa keskiviikkona.
Mielenosoittajat heiluttivat keltaisia savusoihtuja Nantesissa lauantaina.
Ranskalaiset suhtautuvat politiikkaan raivoisalla intohimolla ja mielenosoitukset ovat tavanomaisia. Nyt käsillä on silti Ranskan pahin poliittinen kriisi vuosiin.
Oppositio jätti perjantaina kaksi epäluottamuslausetta. Yhden takana on oikeistopopulistinen Kansallinen liittouma, toisen keskusta-vasemmistolaisten, keskusta-oikeistolaisten ja Korsikan nationalististen puolueiden liittouma (LIOT).
Jälkimmäinen viestittä hallitukselle, että sen toimia vastustavat useat poliitikot eri poliittisista ryhmistä.
Mielenosoittajat lähellä Place d'Italie -aukiota Pariisissa lauantaina.
”Demokratia, ympäristönsuojelu, tasa-arvo”, luki mielenosoittajan kyltissä.
Epäluottamuslauseista äänestetään maanantaina. Jos oppositio löytäisi yhteisymmärryksen, edessä olisi eläkeuudistuksen kaatuminen, pääministeri Élisabeth Bornen ero ja hallituksen hajoaminen. Macron voisi tuolloin yrittää nimetä uuden hallituksen tai pitää ennenaikaiset vaalit.
Hallitusta suojelee se, että Ranskan oppositio on hajanainen laitaoikeistosta laitavasemmistoon. Ranskalaisen sanomalehden Le Figaron laskelmien mukaan todennäköisyys sille, että keskustan jättämä epäluottamuslause kaataisi hallituksen, on erittäin pieni.
Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire kertoi uutistoimisto Reutersille sunnuntaina, ettei usko, että enemmistöä hallituksen kaatamiseksi muodostuisi. Le Mairen mukaan äänestys on siitä huolimatta ”totuuden hetki”.
Mies piteli mielenosoituksen aikana Pariisissa sateenvarjoa, joka suojaa poliisin vesitykeiltä.
Mellakkapoliisit juoksivat Nantesissa lauantaina.
Mielenosoittaja potkaisi ikkunan sisään Nantesissa keskiviikkona.
Hallituksen pysyminen kasassa ei vielä tarkoittaisi, että Macronin huolet olisivat ohi. Kun Macron valittiin viime keväänä jatkokaudelle, hänen vaalimenestyksensä perustui ennemmin vastaehdokkaiden epäsuosioon kuin omaan suosioon.
Epäsuositun eläkeuudistuksen myötä kannatus on laskenut pohjalukemiin. Ranskalaisen sunnuntailehden Le Journal du Dimanchen tuoreesta kyselystä selviää, että Macronia kannattaa enää 28 prosenttia ranskalaisista. Samassa kyselyssä pääministeri Bornea kannatti 29 prosenttia vastaajista.
Poliisit pidättivät mielenosoituksen aikana mielenosoittajia Nantesissa.
Pyöräilijä pyöräili kyynelkaasun läpi mielenosoitusten aikaan Pariisissa lauantaina.
Mielenosoittajat suojautuivat sateenvarjojen alle Nantesissa torstaina.
Kansan tuen lisäksi Macronilta puuttuu parlamentin enemmistön tuki. Se vaikeuttaa poliittisten uudistusten läpivientiä.
Ranskan eläkeuudistuksen tarkoituksena on vastata samoihin ongelmiin, joiden kanssa suuri osa Euroopan maista kamppailee, kun työikäisen väestön osuus väestöstä pienenee. Yleiseurooppalaisesta näkökulmasta Macronin uudistus on varsin maltillinen.
Pariisissa yhden mielenosoittajan mielestä eläkesuunnitelma on kolme koronarokotusannosta.
Palavia roskasäiliöitä Pariisissa lauantaina.
Pariisin kadut täyttyivät mielenosoittajista myös lauantaina.
Uudistus muun muassa nostaisi eläkeikää 62 vuodesta 64 vuoteen ja pidentäisi täyteen eläkkeeseen oikeuttavaa vähimmäistyöaikaa.
Macron on yrittänyt perustella uudistusta muun muassa sillä, että monissa Euroopan maissa on Ranskaa korkeampi eläkeikä. Yli kaksi kolmasosaa ranskalaisista kuitenkin vastustaa uudistusta.
Osa on myös vaatinut, että eläkeikä laskettaisiin 60 vuoteen, joka se oli ennen edellistä uudistusta.
Les Rosies -nimisen feministisen kollektiivin jäseniä mielenosoituksissa Pariisissa lauantaina.
Ranskan suurin ammattiliitto CGT marssi valosoihtujen kanssa Pariisissa perjantaina.
Ranskan pääministerinä vuosina 2014–2016 toiminut Manuel Valls totesi El País -sanomalehdelle, että ranskalaisten keskuudessa vallitsee syvä tunne rappiosta ja alennustilasta, kun julkiset palvelut, kuten koulutus ja terveydenhuolto, rapautuvat.
Valls piti tunnetta kuitenkin liioiteltuna. Moniin muihin maihin verrattuna ranskalaiset nauttivat varsin laajoista yhteiskunnan palveluista.
Monet asiantuntijat ovat arvioineet, että Macron on ollut pattitilanteessa, jossa päätös runnoa eläkeuudistus läpi oli perusteltu. Myös uudistuksen kaatuminen parlamentin äänestyksissä olisi todennäköisesti aiheuttanut levottomuuksia – ehkä jopa nykyistä suurempia.
Mielenosoittajat ampuivat raketteja perjantaina Pariisissa.
