Yhdistyneet kansakunnat järjestää tällä viikolla konferenssin globaalista vesikriisistä, joka on maailmanjärjestössä jäänyt vähälle huomiolle. Vesivarojen käytöstä ei ole tehty kansainvälistä sopimusta eikä sille ole omaa virastoa YK:ssa. Edellinen vesikonferenssi järjestettiin vuonna 1977 Argentiinassa.
YK:n kolmipäiväinen tapahtuma järjestetään Yhdysvaltain New Yorkissa keskiviikosta perjantaihin.
Suomi järjestää Afrikan unionin kanssa oheistapahtuman, jonka aiheena on vesi, turvallisuus ja rauha Afrikassa, kertoo ulkoministeriö tiedotteessaan.
Ulkoministeriön mukaan vesi on ollut Suomen kehitysyhteistyön selkäranka. Nyt vesialan kehitysrahoitus on kuitenkin ollut pitkään laskussa, vaikka tarpeet ilmastonmuutoksen edetessä ovat kasvaneet.
Suomi näkee veden yhä tiiviimmin osana ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa veteen liittyvien kiistojen ja konfliktien yleistyessä.
Juomakelpoinen vesi on jakaantunut epätasaisesti. Suomen kaltaisilla mailla vettä on yllin kyllin, mutta monessa maassa vedestä on pulaa ja käytössä olevat vesivarat ovat saastuneita. Konferenssin ovat kutsuneet koolle Hollanti ja Tadžikistan.
Hollannin vesiasioiden erikoislähettilään Henk Ovinkin mukaan ihminen on rikkonut planeetan luonnollisen veden kiertokulun.
”Otamme liikaa vettä maaperästä ja saastutamme sen veden, joka on jäljellä”, Ovink sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
YK:n arvion mukaan 2,3 miljardia ihmistä elää maissa, jotka kärsivät jossain määrin vesipulasta. Juomaveden puutteesta kärsi vuonna 2020 kaksi miljardia ihmistä ja 3,6 miljardilla ei ollut vessaa kotona. 2,3 miljardilla ei ollut mahdollisuuksia pestä käsiään kotona, mikä johtaa tautien leviämiseen.
YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan 190 miljoonaa lasta kymmenessä Afrikan maassa kärsii puhtaan veden puutteen, epäpuhtaan veden mukana leviävien tautien ja ilmastokriisin vaikutuksista, järjestö kertoo tiedotteessaan.
Oikaisu 20.3. kello 14.35: Edellinen vesikonferenssi järjestettiin Argentiinassa vuonna 1977, ei vuonna 1997.