Kiinan presidentti Xi Jinping on Moskovassa Venäjän presidentin Vladimir Putinin vieraana mutta käyttäytyy isännän elkein. Näin arvioivat uutistoimisto Reutersin tiistaina haastattelemat elekielen asiantuntijat. Xi esiintyi rennosti ja itsevarmasti ja piti isäntiin tiivistä katsekontaktia. Putin puolestaan vispasi jalkaansa, rummutti sormiaan ja tuijotteli kengänkärkiä.
Kiinan presidentillä ei mene hassummin. Poikkeuksellinen kolmas presidenttikausi on varmistettu ja koronarajoitusten runtelema talous elpyy hyvää vauhtia. Putin edisti Kiinan elpymistä aloittamalla viime vuoden helmikuussa hyökkäyksen Ukrainaan.
Presidentit allekirjoittivat tiistaina tässä hengessä tukun asiakirjoja, joista tärkeimmät koskevat venäläisen kaasun ja öljyn toimittamista Kiinaan.
”Lähes kaikki Siperian voima 2 -kaasuputkisopimuksen yksityiskohdat on hyväksytty”, Putin hyrisi tiistain neuvottelujen jälkeen. Jäämeren rannoilta Venäjän ja Mongolian halki Kiinaan rakennettava putki kuljettaa suunnitelman mukaan 50 miljardia kuutioita maakaasua Kiinaan viimeistään vuonna 2030.
Venäjä nousi jo viime vuonna Kiinan kaasukaupan ykköseksi ohitse Turkmenistanin ja Qatarin. Öljynvienti puolestaan kasvoi tammi-helmikuussa neljänneksen suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Hinnat ovat Pekingin kannalta kohdallaan, kun sota hävitti Euroopan ostohalut.
Samalla Yhdysvaltain into kauppasotiin Kiinan kanssa on hiipunut, kun hoidettavana on oikeakin sota Euroopassa. Aasialaiset aseveljet jäävät Washingtonissa vähemmälle huomiolle, koska eurooppalaiset liittolaiset kykenevät yhteistyöhön vain Yhdysvaltain johdolla.
Kiina nostikin virallisen ennusteensa kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvusta äskettäin 5,2 prosenttiin, kun viime vuonna kasvu jäi kolmeen prosenttiin. Tuo luku oli surkein sitten 1970-luvun mutta Kiinan kannalta pahin on ohi. Asiantuntijoiden mukaan Kiinan kasvuennuste on vahvasti alakanttiin.
Kiina osoitti toissa viikolla diplomatiansa voiman kätilöimällä sovun Lähi-idän kiistakumppaneiden Iranin ja Saudi-Arabian välille. Xi esiintyi rauhanmiehenä Moskovassa sanomalla, että ”Pekingin asennoituminen Ukrainan kriisiin on puolueeton”.
Tämä on tyhjää hölinää aivan kuten Kiinan viime kuussa esittämä 12-kohtainen Ukrainan rauhanaloite, jossa julistettiin yksimielisyyttä kaikkien tahojen kanssa. Iranin pappisvaltiaat ja saudien kuningashuone halusivat sopua, Venäjän vallanpitäjät taas ovat rakastuneet itse luomaansa mielikuvitus-Ukrainaan, jota todellisessa maailmassa ei ole. Rauhan mahdollisuudet ovat tasan nolla.
Kiina ei Ukrainan sodasta kärsi vaan päinvastoin hyötyy siitä juuri sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Sodan laajeneminen saattaisi kuitenkin sisältää sellaisia riskejä, joita Pekingissä ei haluta. Siksi Xi tuskin on lupaillut Putinille suljettujen ovien takana liikoja.