Tukholma
Ruotsissa valtiopäivät äänesti Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta keskiviikkona kello 17 jälkeen Suomen aikaa. Valtiopäivillä Naton jäsenyyttä kannatti 269 edustajaa, 37 vastusti.
Keskustelu aiheesta alkoi täysistunnossa kello 10 Suomen aikaa. Noin kymmenen minuuttia ennen äänestystä valtiopäiväsaliin alkoi virrata edustajia. Nato-keskustelussa päivällä osallistujia oli vain parisenkymmentä.
Natoon liittymisellä on Ruotsissa vahva kannatus, mutta esimerkiksi valtiopäivillä vastustus on suurempaa kuin Suomen eduskunnassa. Puolueista Ruotsin Nato-jäsenyyttä vastustavat vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue. Niillä on yhteensä 42 edustajaa 349-paikkaisessa parlamentissa.
Ensimmäisen puheenvuoron valtiopäiväsalissa piti ruotsidemokraattien edustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Aron Emilsson.
Emilsson kertoi pitävänsä Natoon liittymistä tärkeänä Ruotsin turvallisuuden kannalta. Hän piti kuitenkin valitettavana, että Suomi näyttää ehtivän Natoon ennen Ruotsia ja olisi toivonut, että Ruotsi olisi ehtinyt käydä jäsenyydestä laajemman kansalaiskeskustelun.
Emilssonin puolue ruotsidemokraatit oli pitkään kriittinen jäsenyyttä kohtaan, mutta Venäjän hyökkäyssota ja Suomen kääntyminen jäsenyyden kannalle muuttivat puolueen kannan.
Ruotsin valtiopäivillä keskustelua Natosta käydään keskiviikkona pitkään. Puheenvuoroja on pyydetty paljon, vaikka saliin oli aamulla kokoontunut vain parikymmentä edustajaa.
Nato-keskustelun alkupuolella vasemmistopuolueen Håkan Svennelung piti lähes puolituntisen Nato-jäsenyyttä vastustavan puheenvuoron, joka ylitti edustajalle määritellyn aikarajan merkittävästi.
Svennelungin mukaan Ruotsi tulee olemaan Nato-päätöksen myötä toisenlainen maa. Hänen mukaansa Ruotsi on päätöksellä luopumassa omasta päätösvallastaan liittyen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Siksi hän kertoi vastustavansa jäsenyyttä.
Myös ympäristöpuolueen edustaja Jacob Risberg piti puheenvuoron jäsenyyden vastustamiseksi.
Risbergin mukaan Ruotsi tekee virheen pyrkiessään Naton jäseneksi. Hänen mukaansa Ruotsi ei pysty jatkossa yhtä hyvin työskentelemään aseidenriisunnan puolesta, jos se on mukana liittoumassa, jonka voima perustuu ydinaseille. Risbergin mukaan ydinaseet eivät välttämättä tuo turvaa, vaan voivat synnyttää uusia konflikteja.
Hän nosti esille ydinaseiden vaaroja ja useita historiallisia läheltä-piti-tilanteita, jotka olisivat voineet suistaa maailman ydinsotaan.
”Ydinaseiden edessä ihmiskunta on voimaton”, hän sanoi.
Risberg myös arvosteli Ruotsin hallituksen nopeaa aikataulua. Hänen mukaansa Ruotsin olisi pitänyt paremmin selvittää, mitä seurauksia Naton jäsenyydellä on Ruotsille.
”Ruotsi ei yksinkertaisesti tiedä, mihin se on liittymässä”, Risberg sanoi.
Naton vastustajista eniten äänessä on ollut vasemmistopuolueen Svennelung.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on ratifioimatta sotilasliiton jäsenmaista Turkissa ja Unkarissa.
Molemmat ovat ilmoittaneet vahvistavansa ensiksi vain Suomen jäsenyyden. Ruotsin poliittinen johto on kuitenkin sanonut olevansa toiveikas sen suhteen, että myös Ruotsi olisi jäsen Naton heinäkuun huippukokouksessa Vilnassa.
Pääministeri Ulf Kristersson kertoi maanantaina olevansa vakuuttunut, että Ruotsista tulee Naton jäsen ”hyvin pian”.
Kristerssonin mukaan Ruotsi kunnioittaa Turkin päätöstä ratifioida ensin Suomen jäsenyys, vaikka pitääkin sitä valitettavana. Kristerssonin mukaan Ruotsi on kuitenkin jo nyt turvatummassa asemassa kuin ennen jäsenyyden hakemista.
Suomen jäsenyyden hän näkee vakauttavan alueellista turvallisuustilannetta, vaikka Ruotsi ei ehtisikään jäseneksi yhtä aikaa.
Myös ulkoministeri Tobias Billström totesi keskiviikkona valtiopäivillä, että on vakuuttunut Ruotsin olevan Naton jäsen sotilasliiton heinäkuun huippukokoukseen mennessä.
Entinen puolustusministeri Peter Hultqvist arvosteli salissa Billströmin puheita jäsenyyden aikataulusta. Hultqvist kysyi, miten ulkoministeri voi olla niin varma, että Ruotsi pääsee jäseneksi huippukokoukseen mennessä.
”Onko se arvio, toive vai onko ulkoministerillä jotain tietoa, jonka perusteella hän puhuu? Mihin tämä vuorenvarma käsitys perustuu”, Hultqvist kysyi.
Ulkoministeri vastasi pitävänsä ”itsestäänselvänä”, että Ruotsista tulee jäsen huippukokoukseen mennessä, koska tuki Ruotsin jäsenyydelle on niin voimakasta sekä Natossa että esimerkiksi Yhdysvaltain senaatissa.
Suomessa Natoon liittyminen hyväksyttiin eduskunnan äänestyksessä jo kolme viikkoa sitten.
Presidentti Sauli Niinistö on kertonut vahvistavansa Nato-lait huomenna torstaina. Niinistö korosti vierailullaan Turkissa viime viikolla, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia.
Suomessa Nato-jäsenyyden eduskuntakäsittely alkoi Ruotsia aiemmin jo viime vuoden puolella ja kesti selvästi pidempään. Ruotsissa onkin arvosteltu sitä, että hallitus toi Nato-esityksen valtiopäiville vasta kaksi viikkoa sitten.
Lue lisää: Turkin ja Unkarin peli vaikeuttaa Ruotsin asemaa