Venäjä on kiinnostunut vakaasta ja vauraasta Kiinasta, Kiina puolestaan vahvasta ja menestyvästä Venäjästä. Niin toteavat maiden päämiehet yhteisessä julkilausumassaan, joka julkaistiin tiistaina Kiinan johtajan Xi Jinpingin Moskovan-vierailun yhteydessä.
Kiinan tasavallan ja Venäjän federaation julkilausuma kokonaisvaltaisen kumppanuuden ja strategisen yhteistyön syventämisestä, uuteen aikakauteen astuttaessa jakautuu yhdeksään osaan, joissa käsitellään muun muassa Venäjän sotaa Ukrainassa, kauppasuhteita, pakotteita, Kiinan ja Venäjän turvallisuushuolia, kansainvälisiä suhteita, koulutusta ja tiedettä, ihmisoikeuksia, ilmastonmuutosta, pandemioita ja maailmanjärjestystä.
Julkilausuman mukaan Kiinan ja Venäjän suhde on kypsä, vakaa, itsenäinen ja vahva. Se ei ole sotilaallinen ja poliittinen liittouma kylmän sodan aikaan solmittujen liittojen tavoin, vaan tätä parempi valtioiden valtioiden välinen vuorovaikutusmuoto, paperissa kehaistaan.
Mutta mistä Kiina ja Venäjä pitkässä sepustuksessa todella sopivat?
Kiina ei ilmaissut tukea Venäjän alueliitoksille Ukrainassa, eikä luvannut Putinille aseapua. Toisaalta Xi ei myöskään nuhdellut Putinia sodasta, vaan osoitti ymmärrystä Venäjän turvallisuushuolille ja tuomitsi talouspakotteet.
Venäjä toivotti paperissa tervetulleeksi Kiinan helmikuussa julkaiseman 12 kohdan rauhanehdotuksen, jossa vaadittiin muun muassa ”kylmän sodan mentaliteetista luopumista”.
”Osapuolet korostavat, että vastuullinen vuoropuhelu on paras tapa Ukrainan kriisin kestävään ratkaisuun, ja kansainvälisen yhteisön tulisi tukea rakentavia ponnisteluja tämän eteen”, tiistain julkilausumassa kirjoitetaan.
Xi vieraili Moskovassa maanantaista keskiviikkoon.
Venäjän turvallisuushuolien lisäksi paperi nostaa esiin Kiinan turvallisuushuolet. Venäjä toistaa kannattavansa yhden Kiinan -politiikkaa ja vastustavansa Taiwanin itsenäisyyttä missään muodossa. Osapuolet ilmaisevat myös ”suuren huolensa” siitä, että Nato on vahvistanut siteitään valtioihin Aasian ja Tyynenmeren alueella.
Putinille keskeistä on turvata taloussuhteet ja energiavienti Kiinaan. Tiistain neuvottelujen jälkeen Venäjän presidentti iloitsi, että ”lähes kaikki Siperian voima 2 -kaasuputkisopimuksen yksityiskohdat on hyväksytty”.
Käytännössä julkilausuman teksti on kuitenkin ympäripyöreää, eikä sinetöi kaasuputkisopimusta.
Siinä todetaan yleisesti, että Kiina ja Venäjä sopivat ”aiempaa läheisemmästä kumppanuudesta energiasektorilla”. Lisäksi mainitaan, että osapuolet pyrkivät edistämään selvitystyötä ja sopimista hankkeesta uuden kaasuputken rakentamiseksi Venäjältä Kiinaan Mongolian alueen kautta.
Julkilausumassa puhutaan yhteistyöstä myös monilla muilla taloussektoreilla, kuten liikenteessä. Xi ei silti tarjoa Venäjälle esimerkiksi mikrosiruja tai muuta korkean teknologian tavaraa korvaamaan pakotteiden aiheuttamaa komponenttipulaa, huomauttaa Yhdysvaltain entinen Venäjän suurlähettiläs, politiikan tutkimuksen professori Michael McFaul kuitenkin Twitterissä.
Xi ja Putin sivuavat paperilla isoa joukkoa maailmanpoliittisia kysymyksiä. He muun muassa osoittavat ymmärrystä Pohjois-Korean turvallisuushuolille ja kannattavat kahden valtion mallia Israelin ja Palestiinan konfliktissa.
Molemmat osapuolet myös peräänkuuluttavat ”objektiivista, puolueetonta ja ammattimaista tutkimusta Nord Stream -kaasuputkien räjähdyksistä”.
Kiina ja Venäjä korostavat tunnistavansa maailmassa tapahtuvien muutosten ”nopean luonteen” ja ”kansainvälisen arkkitehtuurin syvällisen muutoksen”. Keskellä tätä muutosta Putin ja Xi kannattavat ”moninapaista maailmaa” ja aikovat lisätä yhteistyötään Afrikasta Latinalaiseen Amerikkaan.
Samalla he tuomitsevat ”yritykset korvata kansainvälinen oikeus ja yleisesti tunnustetut käytännöt ja periaatteet sääntöihin perustuvalla kansainvälisellä järjestyksellä”.
