Suomessa on käynnissä kova Hornet-keskustelu samaan aikaan, kun Ukraina yrittää tehdä kaikkensa valmistautuessaan vastahyökkäykseen, jonka odotetaan alkavan lähikuukausina.
Ukrainan arvioidaan menettäneen sodan aikana noin 60 omaa hävittäjäänsä, mikä tarkoittaa melkein kahta kolmasosaa sen omasta arsenaalistaan.
Täydennystä Ukraina on saamassa Puolalta ja Slovakialta, joiden lupaamat Mig-29-hävittäjät ovat Ukrainalle tuttuja. Ukrainan uskotaan hyötyvän niistä heti.
Ensimmäiset Slovakian toimittamat neuvostoaikaiset MiG-29-hävittäjät on jo luovutettu Ukrainalle, Reuters kertoi torstaina.
Sotatieteiden dosentin ja Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan nekin varmasti tuhotaan sodan pitkittyessä, joten Ukrainan pitää jo miettiä seuraavaa askelta.
Länsihävittäjät, kuten Hornetit, voisivat olla seuraava askel, vaikka niiden mahdollinen käyttöönotto vie aikaa.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) ja ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) totesivat torstaina, että Suomen Horneteissa on tuskin paljoakaan lahjoitettavaa sen jälkeen, kun ne ovat tulleet käyttöikänsä päähän.
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi torstaina toivovansa asian huolellista läpikäyntiä.
Lue lisää: Haavisto: Suomen hävittäjissä on ”aika vähän lahjoitettavaa” Ukrainalle
Lue lisää: Kaikkonen: Suomi tarvitsee Hornetit itse
Ukrainalla on näytön paikka tulevina kuukausina. Maan asevoimat ovat saaneet rutkasti aseapua, ja nyt heidän pitää osoittaa, että he osaavat sitä tehokkaasti myös käyttää.
Aseavun suhteen monta punaista viivaa on jo ylitetty. Viimeisimpänä Puolan ja Slovakian päätös lähettää omia neuvostovalmisteisia Mig-29-hävittäjiään Ukrainaan.
Ukrainan asevoimilla on mitä luultavammin käytössä neuvostoaikaisia johtamisjärjestelmiä, mikä nopeuttaa Migien käyttöönottoa.
HS:n haastattelema Ilmatorjuntamuseon johtaja Esa Kelloniemi arvioi viime viikolla, että hävittäjien käyttömahdollisuudet Ukrainassa ovat tällä hetkellä rajalliset. Sota on pääosin tykistö- ja ohjussotaa, ja sitä ei käydä ilmassa hävittäjien välillä, hän totesi.
Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen ilmasotaopin opettaja Lasse Louhela totesi, että Venäjän ilmapuolustus on vahva, ja sen ”lamauttaminen olisi todella monimutkainen ja moniulotteinen asia ja vaatisi merkittävää tukea länneltä.”
Ukraina taas on liikkuvalla taistelutavalla kyennyt ylläpitämään ilmapuolustuksensa toiminnassa, ja sitä kautta luomaan riittävää uhkaa Venäjän ilmavoimille.
Lopputuloksena on se, että kumpikaan maa ei ole tavoittanut täydellistä ilmaherruutta.
Rintamalinjat eivät ole liikkuneet paljoakaan viime kuukausina, mikä tarkoittaa sitä, että venäläisillä on ollut aikaa kaivautua syvälle puolustuslinjoihinsa.
Ukrainan ja sen liittolaisten näkemyksen mukaan näiden murtamiseen tarvittaisiin myös ilmavoimia.
Lue lisää: Asiantuntijat: Näin Ukraina voisi hyötyä länsimaisista hävittäjistä
Lue lisää: Neuvostohävittäjien toimittaminen Ukrainalle on saanut vauhtia
Ukraina on toistuvasti pyytänyt avukseen myös länsivalmisteisia hävittäjiä, vaikka niiden käyttöönoton uskotaan vievän aikaa.
Ukrainan ilmavoimien tiedottaja Juri Ihnat sanoi viime viikolla uutistoimisto AFP:n mukaan, että Mig-hävittäjät eivät riitä. Ukraina tarvitsee maavoimiensa tueksi hävittäjiä, jotka pystyvät tarkkoihin iskuihin kaukaa vihollislinjoista. ”Tarvitsemme F-16-hävittäjiä”, Ihnat totesi.
HS:n keskiviikkona julkaiseman uutisen mukaan Ukraina on esittänyt Suomelle pyynnön kolmenvälisistä hävittäjiä koskevista keskusteluista Suomen, Ukrainan ja Yhdysvaltojen välillä.
Kyse on Hornet-hävittäjistä. Suomi on korvaamassa Hornetit uusilla yhdysvaltalaisilla F-35-hävittäjillä vuodesta 2025 alkaen.
Puolustusministeri Kaikkosen mukaan Ukrainan pyyntöön vastataan lähiviikkoina. Hän ei ennakoinut vielä, miten siihen vastataan.
Käihkön mukaan Ukraina odottaa kiihkeästi ensimmäistä maata, joka uskaltaa avata oven länsihävittäjille.
Marin raotti ovea Hornet-kommenteillaan Kiovassa, ja siihen Ukrainan kannattaa nyt tarttua, Käihkö sanoo.
”Ukrainan on fiksua ja tärkeää miettiä sotaa pidemmällä aikavälillä.”
Muut maat ovat suhtautuneet nihkeästi Ukrainan pyyntöihin länsihävittäjistä.
Yhdysvallat on perustellut kielteistä kantaansa sillä, että Ukrainalle ei ole juuri nyt hyötyä hävittäjistä.
Länsihävittäjien käyttöönottoaika on pitkä, koska hävittäjälentäjien koulutus on vaativaa, ja koneet pitää integroida Ukrainan puolustusjärjestelmään.
Vaikka länsihävittäjiä ei voi saada juuri nyt käyttöön, Käihkön mukaan ne auttavat varautumisessa pitkään sotaan.
Aseet ovat käyttötavaraa, ja Migitkin tulevat jossain vaiheessa loppumaan, Käihkö sanoo.
Hänen mukaansa sodan jatkuessa Ukrainan pitää pikkuhiljaa siirtyä neuvostovalmisteisista aseista länsivalmisteisiin aseisiin.
”Päätökset hävittäjien lähettämisestä ovat suuria ja aikaa vieviä, mutta ne pitää tehdä ennemmin tai myöhemmin, jos todella haluamme tukea Ukrainaa loppuun asti”, Käihkö sanoo.
