Presidentti Vladimir Putin ilmoitti lauantaina Venäjän sopineen taktisten ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjän maaperälle.
Lue lisää: Venäjä sopinut taktisten ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjälle
Kyse on ennen kaikkea poliittisen viestin lähettämisestä, mutta siirrolla on vaikutuksensa myös Euroopan turvallisuudelle.
Aina, kun puhe kääntyy ydinaseisiin, on syytä huolestua, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sanoo.
”Tämä on iso taka-askel Euroopan turvallisuuden kannalta.”
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyri Lavikaisen mukaan maat ovat valmistelleet Venäjän ydinaseiden sijoittamista Valko-Venäjälle jo viime vuodesta lähtien eli uutinen oli odotettavissa.
Hänen mukaansa isoin uutinen viimevuotisiin tietoihin verrattuna oli se, että Venäjä on varastoimassa myös ydinkärkiä Valko-Venäjälle.
Aiemmin puhuttiin ainoastaan siitä, että Valko-Venäjälle sijaitsevat hävittäjät muokattaisiin ydinaseille sopiviksi, Lavikainen sanoo.
Hänen mukaansa Venäjä joko valehteli aikaisemmin tai sitten se on onnistunut painostamaan Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukašenkan uuden suunnitelmansa taakse.
Uutinen on joka tapauksessa huono, erityisesti Valko-Venäjän kannalta.
”Venäjä käyttää ydinaseita sitoakseen Valko-Venäjän yhä tiukemmin hallintaansa”, Lavikainen sanoo.
Hän selventää. Jos Valko-Venäjällä tulisi kansannousu, Venäjä voisi käyttää ydinaseiden turvaamista perusteena kansannousun tukahduttamiselle tai maahantunkeutumiselle. Samoin Venäjä luultavasti toimisi, jos Lukašenka yrittäisi rimpuilla Venäjän otteesta.
”Sijoittamalla jotain näin arvokasta Valko-Venäjälle, Venäjä samalla merkitsee reviiriään länsimaille ja yrittää paaluttaa itselleen etupiiriä Euroopassa”, Lavikainen sanoo.
Aleksanteri-instituutin Kangaspuro on samoilla linjoilla Valko-Venäjän asemasta.
Hänen mukaansa ydinaseiden uudelleensijoittaminen voidaan nähdä Valko-Venäjän ja Venäjän välisen unionin toteutumisena, jossa Valko-Venäjä integroituu osaksi Venäjän sotilasjärjestelmää.
Hän ei usko, että viime aikojen tapahtumilla kuten Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n pidätysmääräyksellä tai lännen uusilla aseavuilla Ukrainaan on suurtakaan merkitystä asian suhteen.
”Suunnitelmat Valko-Venäjän kanssa tehtävästä sotilaallisesta yhteistyöstä on tehty jo aikoja sitten”, Kangaspuro sanoo.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin turvallisuusneuvonantaja sanoi sunnuntaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että ydinaseiden uudelleensijoittaminen Valko-Venäjälle tekee maasta Moskovan panttivangin.
Kangaspuro pitää Putinin ilmoitusta ydinaseiden uudelleensijoittamisesta jatkumona sotilaallisten jännitteiden kiristymiselle Euroopassa.
Kangaspuron mukaan Venäjä käyttää tällaista tuomiopäivän asetta, kun se haluaa tulla nähdyksi ydinasemahtina tilanteessa, jossa maa on yhä enemmän eristetty läntisestä maailmasta.
Ydinaseet koskettavat meitä globaalisti, mikä tekee niistä Venäjälle isoimman kortin, jolla se pystyy aina tarpeen vaatiessa pelottelemaan, Kangaspuro sanoo.
Lavikaisen mukaan on tietysti huolestuttavaa, että ydinaseita sijoitetaan lähemmäksi Keski-Eurooppaa, ja Venäjä näin horjuttaa ydinaseisiin liittyvää status quota, mutta ei usko, että mitään dramaattista sotilaallista muutosta olisi tapahtumassa.
Hänen mukaansa Venäjän maaperällä sijaitsevat pidemmän kantaman ydinaseet, joita pystyy ampumaan suojassa kaukana kohteestaan, ovat yhä suurempi sotilaallinen uhka kuin Valko-Venäjälle sijoitettavat rynnäkkökoneet ja niiden ydinpommit.
Venäjä on jo uutistoimisto Tassin mukaan toimittanut Valko-Venäjälle Iskander-ohjuksia, joita voidaan varustaa ydinkärjillä.
Iskander-järjestelmiä on jo myös Kaliningradissa, ja halutessaan Venäjä voi varastoida sinnekin ydinkärkiä, Lavikainen sanoo.
Putin viestitti lauantaina, että ydinaseiden uudelleensijoittamisessa ”ei ollut mitään epätavallista”. Hän muistutti, että Yhdysvallat on sijoittanut vuosikymmeniä ydinaseitaan liittolaismaidensa maaperälle.
Putinin mukaan ydinaseiden sijoittaminen Valko-Venäjälle ei myöskään loukkaa ydinsulkusopimuksia.
Lavikaisen mukaan tämä kuuluu niihin harvoihin kertoihin, kun Putin ei valehtele.
Tämä on myöskin tyypillinen esimerkki Venäjän toimintatavasta, Lavikainen sanoo.
”Venäjä yrittää kääntää huomion sopimusteknisiin asioihin, vaikka samalla horjuttaa status quota ja sitoo Valko-Venäjää tiukemmin itseensä.”
Yhdysvaltain puolustusministeriö sanoi lauantaina, ettei ole mitään merkkiä siitä, että Venäjä valmistautuisi käyttämään ydinaseita, uutistoimisto Reuters kertoo.
Myös yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War piti ydinsodan riskiä edelleen erittäin pienenä.
