Unkari äänesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta

Turkki on ainoa jäljellä oleva Nato-maa, joka ei ole vielä ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä.

| Päivitetty

Unkarin parlamentti äänesti maanantai-iltana Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin puolesta äänin 182–6. Ainoat Suomen jäsenyyttä vastustaneet parlamentaarikot kuuluivat laitaoikeistolaiseen Kotimaamme liike -oppositiopuolueeseen (MHM), joka uskoo, että Naton laajeneminen laajentaisi myös sotaa.

”Unkarin hallitus tukee Suomen liittymistä Natoon. Suomella on vahva armeija, ja se on ollut Natolle luotettava kumppani. Suomi täyttää kriteerit ja jakaa Nato-arvot”, Unkarin valtiosihteeri Tamás Menczer totesi.

Unkarin parlamentti käsitteli Suomen Nato-jäsenyyttä maanantai-iltana budjettineuvottelujen jälkeen. Parlamentaarikot nostivat Nato-keskustelun aikana esiin useita aiheita maahanmuuttopolitiikasta sodan vastaiseen politiikkaan sekä sukupuoli- ja LGBTQ-kysymyksiin.

Parlamentin Nato-keskustelun päättävässä puheenvuorossa valtiosihteeri Menczer totesi, että rauhan puolella olevat maat ovat Euroopassa nykyisin vähemmistössä.

”Me olemme rauhan puolella niin kauan kuin [Viktor] Orbán johtaa maata”, hän sanoi.

Vaikka lähes koko Unkarin parlamentti kannatti Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia, erosivat hallituksen ja opposition näkemykset vahvasti siitä, kuinka prosessi olisi pitänyt hoitaa.

Keskustelussa oppositiopoliitikot hyökkäsivät arvostelemaan hallitusta venkoilevasta prosessista.

”Epäilemme, että Putin sanelee tämän epäröinnin”, konservatiivisen Jobbik-puolueen Brenner Koloman syytti hallitusta.

Koloman huomautti, että Unkarin hallitus päätyi äänestämään Suomen ratifioinnin puolesta vasta Turkin annettua Suomelle vihreää valoa.

”Meidän on ratifioitava, sillä se on Unkarin kansallisten intressien mukaista. Lupasimme ratifioida – hallitus valehteli”, hän sanoi.

Sosiaalidemokraattisen MSZP-puolueen Tóth Bertalan nosti esiin eri tekosyitä, joihin hallitus oli vedonnut vitkutellessaan ratifiointi-prosessia. Ensin hallitus perusteli äänestyksen siirtymistä kiireellä, sitten sillä, että Suomi ja Ruotsi loukkasivat Unkarin oikeusvaltiota ja arvostelivat sitä korruptiosta.

”Unkarissa varastetaan rahaa, Suomen ja Ruotsin verorahat mukaan lukien”, hän sanoi.

”Heillä on vahvat armeijat, jotka auttavat suojelemaan meitä huolenaiheista huolimatta.”

Unkarin parlamentin keskustelussa nousi esiin myös Ruotsin asema. Osa oppositiopoliitikoista kysyi, miksei parlamentti äänestänyt samalla Ruotsin asemasta.

Vaikka Ruotsin kohtalosta ei äänestetty, Unkarin valtapuolue Fideszin toinen puhuja sanoi puolueen tukevan myös Ruotsin jäsenyyttä.

Unkarin hallituksen jäsenet ovat viime päivinä ilmaisseet mielipahansa siitä, että Suomi ja EU:n neuvoston tämän hetkinen puheenjohtaja Ruotsi ovat arvostelleet demokratian ja oikeusvaltion ongelmia Unkarissa.

Parlamentaarikko Béla Turi-Kovács totesi keskustelussa, ettei Turkki vastusta Ruotsin jäsenyyttä uutisissa esitettyjen syiden vuoksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että se yrittää olla ärsyttämättä Venäjää.

Viktor Orbán parlamentissa maanantaina.

Lue lisää: Unkarille tuli kiire, mutta yhden lupauksensa Suomelle se piti

Suomen jäsenyyttä vastustanut Kotimaamme liike (MHM) pelkää puolestaan, että Suomen jäsenyys laajentaisi sotaa. Puolue peräänkuuluttaa Venäjän ja Ukrainan välisiä rauhanneuvotteluja sodan päättämiseksi silläkin uhalla, että Ukrainan olisi myönnyttävä alueluovutuksiin.

Myös hallitukseen kuuluvan Fideszin apupuolueen KDNP:n parlamentaarikko Lőrinc Nacsa korosti, että Naton on pysyttävä puolustusliittona sotilasliiton sijaan. Muun hallituksen tavoin hän kuitenkin kannatti Suomen jäsenyyttä.

”Onneksi, huolimatta joistain synkistä hälytyssireeneistä, Naton johto luottaa yhä kansalliseen päätöksentekoon”, hän sanoi.

”Päätimme, että tuemme Suomea.”

Nacsa ylisti myös Unkarin sotilaiden ammattitaitoa ja suorituskykyä, ja Unkarin asemaa ”hyvänä Nato-liittolaisena”.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto välitti kiitoksensa Unkarin päätöksen puolesta ulkoministeriön Twitter-tilillä.

”Köszönöm! Kiitollinen Unkarin parlamentin päätöksestä ratifioida Suomen liittymispöytäkirja”, hän totesi.

Myös pääministeri Sanna Marin kiitteli Unkaria, mutta nosti samalla esiin myös Ruotsin aseman.

”Kiitos selvin luvuin tehdystä päätöksestä! Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet vahvistavat koko liittokunnan turvallisuutta. On kaikkien etu, että myös Ruotsi on Naton jäsen ennen Vilnan huippukokousta”, Marin kirjoitti.

Unkari vakuutti monesti, ettei se aio jäädä viimeiseksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ratifioivaksi maaksi. Se on kuitenkin vaihtanut useisiin otteisiin Nato-ratifioinnin äänestyspäivää.

Maanantain äänestyspäivän Unkari ilmoitti Turkin kerrottua toissa viikolla ratifioivansa Suomen jäsenyyden. Turkki on nyt ainoa Nato-maa, joka ei ole vielä ratifioinut Suomen jäsenyyttä.

Turkin parlamentin ulkoasianvaliokunta hyväksyi torstaina Suomen Nato-jäsenyyden. Asian odotetaan tulevan Turkin parlamentin käsiteltäväksi lähiaikoina.

Lue lisää: Unkari äänesti Suomen ratifioinnista, mutta poliittinen peli Turkin kanssa jatkuu

Unkarin parlamentti maanantaina ennen äänestystä.

Suomen Unkarin-suurlähettiläs Pertti Anttinen.

Äänestystulos parlamentissa.

Se, milloin Suomen kanssa samaan aikaan Nato-jäsenyyttä hakeneen Ruotsin kohtalosta äänestetään, on vielä auki.

Turkki on ilmoittanut, ettei se ole vielä valmis ratifioimaan Ruotsin jäsenyyttä, koska maa ei ole vielä edennyt riittävästi niissä asioissa, joista Turkin, Ruotsin ja Suomen yhteisessä kolmikanta-asiakirjassa on sovittu.

Unkarilainen ulkopolitiikan asiantuntija Botond Feledy arvioi HS:lle maanantaina, että Ruotsin jäsenyydestä äänestäminen sekä Unkarissa että Turkissa saattaa siirtyä Turkin vaalien yli.

Oikaisu 27.3.2023 kello 20:30: Toisin kuin kuvatekstissä virheellisesti väitettiin, Pertti Anttinen on Suomen Unkarin suurlähettiläs ei Unkarin Suomen suurlähettiläs.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat