Israelin sekasortoon ajanutta lakiuudistusta on pidetty epädemokraattisena. Arvostelijoiden mukaan uudistuksen avulla pääministeri Benjamin Netanjahu pyrkii samalla välttämään vankilan laajojen korruptioepäilyjen vuoksi.
Lakiehdotus on raivostuttanut israelilaiset perinpohjaisesti. Sadattuhannet kansalaiset ovat osoittaneet jo kolmisen kuukautta kaduilla mieltään, ja hankkeen on pelätty ajavan Israelin pahimmillaan sisällissodan partaalle. Israelin entisen pääministerin Naftali Bennettin mukaan maa on suurimmassa vaarassa sitten Jom kippur -sodan 1973. Kyse on Israelin historian suurimmasta protestiliikkeestä.
Jo ennen nykyisiä levottomuuksia Israel on elänyt yhteiskunnallisesti melkoista vuoristorataa. Maassa on järjestetty peräti viidet vaalit vuodesta 2019 lähtien.
Mistä kiistanalaisessa lakihankkeessa on siis kyse?
Lakiuudistuksen keskiössä on Israelin korkeimman oikeuden asema. Uudistuksella korkeimman oikeuden valtaa siirrettäisiin maan hallitukselle. Korkein oikeus on toiminut tasapainottavana tekijänä arvioidessaan uusien lakien peruslainmukaisuutta. Israelissa ei ole perustuslakia.
Hanketta on ajanut voimakkaasti muun muassa Netanjahun Likud-puolueen oikeusministeri Yariv Levin. Hänen tiedetään ärsyyntyneen korkeimman oikeuden vallasta esimerkiksi punnittaessa kysymyksiä juutalaisten siirtokunnista.
Lakiesitys muuttaisi järjestelmää siten, että knesset pystyisi yksinkertaisella enemmistöllä eli 61 äänellä ohittamaan korkeimman oikeuden päätöksen. Teoriassa hallitus saisi valtuudet vaikkapa kilpailevien poliittisten puolueiden kieltämiseen. Nykyisellään korkein oikeus pystyy ainoana toimijana kumoamaan knessetin eli Israelin parlamentin säätämiä lakeja, jos ne ovat ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa.
Esityksessä kiistanaihe on myös oikeusistuinten tuomareiden nimitysoikeus. Nykyisellään tuomarit nimittää komitea, jossa on mukana hallituksen edustajia, lakimiehiä ja istuvia tuomareita. Lakiesitys lisäisi hallituksen jäseniä komiteassa siten, että hallitus pystyisi käytännössä nimittämään haluamansa tuomarit.
Lisäksi hallitus kiirehtii lakia, joka vaikeuttaisi pääministerin erottamista virastaan sopimattomuuden vuoksi. Lakiesityksen mukaan korkein oikeus ei enää voisi käsitellä pääministerin sopivuutta, vaan ainoastaan knesset voisi erottaa pääministerin kahden kolmasosan enemmistöllä ja silloinkin vain terveyssyistä.
Protestoijat pelkäävät, että hallituksen ajamat uudistukset lisäisivät poliitikkojen valtaa oikeuslaitoksen suhteen ja olisivat uhka demokratialle.
Lakipaketin vastustajat ovat syyttäneet korruptioepäilyjen vuoksi oikeudessa olevan Netanjahun yrittävän hyödyntää uudistusta siten, että hän voisi kumota mahdollisen tuomionsa. Pääministeri on kiistänyt syytökset. Netanjahua vastaan on käyty korruptio-oikeudenkäyntiä jo neljä vuotta, ja on todennäköistä, että hän saa tuomion. Tilanne voi muuttua, jos Netanjahun hallitus pääsee nimittämään tuomareita.