Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa on todennäköisesti kuvattu enemmän kuin yhtäkään sotaa aiemmin, ja kuvamateriaalia on jaettu ennennäkemättömän paljon.
Kenen tahansa saatavilla on esimerkiksi tuoretta videokuvaa taisteluista ja ihmisten tappamisesta.
HS:n faktantarkastaja, Ukrainan sotaa tarkasti seuraava yhteiskuntatieteilijä John Helin arvioi, että sodasta julkaistaan yhden päivän aikana jopa viikon verran videoita.
Kuvalähteet ovat moninaisia: perinteinen journalismi, kansalaisten ottamat videot sekä sotivien osapuolten kuvaama ja julkaisema kuvamateriaali.
”Ukrainan sodasta on nähty enenevissä määrin sotilaiden itsensä kuvaamaa materiaalia. Ukrainan armeija ei edes kunnolla yritä kerätä sotilailta pois kännyköitä. Sodan selkeäksi ikoniksi ovat muodostuneet videot, jotka on kuvattu tiedusteluun tarkoitetuilla lennokeilla. Niitä ovat kuvanneet ja julkaisseet sodan molemmat osapuolet”, Helin sanoo HS:n Ukraina-studiossa.
Lennokeilla kuvattua materiaalia on nähty paljon aiemmistakin sodista, mutta ei yhtä suuressa mittakaavassa kuin Venäjän hyökkäyssodassa. Ennen tätä lennokeilla kuvattiin sotaa laajemmin esimerkiksi Syyriassa sekä Armenian ja Azerbaidžanin sodassa 2020.
”Ukrainasta tulevan kuvamateriaalin määrä ja sen laajuus on ihan uusi juttu”, Helin sanoo.
Videoita on käytetty propagandassa ja niiden joukossa on myös valheellista materiaalia.
”Parhaat palat feikkivideoista on videopeleillä kuvattua materiaalia, ja ne on sitten laitettu internetiin. Tällaiset videot ovat lopulta päätyneet jopa valtiollisille kanaville. Esimerksi Arma 3 -pelillä on tehty tällaisia videoita paljon.”
Videoiden joukossa voi olla esimerkiksi toisessa paikassa tai jopa toisessa sodassa kuvattua materiaalia.
Maallikon voi monessa tapauksessa olla vaikeaa erottaa valevideota oikeasta. Helinillä on kuitenkin neuvoja väärennettyjen videoiden havaitsemiseksi.
”Ei tämä ole aina helppoa asiantuntijallekaan. Kaikkia tästä sodasta tulevia videoita kannattaa tarkastella perinteisellä mediakriittisyydellä. Eli mitä kuvataan, kuka kuvaa, miksi kuvataan ja erityisesti mitä ei kuvata.”
”Kannattaa kysyä, mitä sillä videolla halutaan näyttää. Monet videot palvelevat jonkinlaista propagandanarratiivia.”
Helin nostaa esimerkiksi väärennetystä videosta tapauksen muutama päivä sitten.
Videolla näkyy, kuinka ukrainalaisina sotilaina esiintyvät miehet pysäyttävät venäjää puhuvan äidin ja tämän tyttären auton. Sotilaat muun muassa kutsuvat äitiä siaksi ja käskevät puhumaan ukrainaa. Yksi sotilaista myös ampuu sarjan rynnäkkökiväärillään naisen ja lapsen pelottelemiseksi.
Videota jakoivat aktiivisesti muun muassa Venäjän ulkoministeriö sekä venäläiset sotabloggaajat.
Faktantarkastajat kuitenkin selvittivät, ettei videota ollut kuvattu väitetyssä paikassa lähellä rintamaa vaan kymmenien kilometrien päässä Venäjän miehittämällä alueella.
Kuvauspaikan löytämisessä käytettiin apuna muun muassa miestä, joka kävi valokuvaamassa todellisen kuvauspaikan. Saatuja kuvia verrattiin sitten satelliittikuviin ja videoon, jolloin todellinen paikka selvisi.
Valokuvissa ja videossa verrattiin jopa puiden oksia sekä maastossa näkyviä kiviä, ja asiasta voitiin varmistua.
”Tässä tapauksessa geopaikannus oli se savuava ase. Venäläiset näyttelijät myös erehtyivät käyttämään keltaisia tunnuksia asussaan, kun ukrainalaisten tunnukset ovat tällä hetkellä Donetskissa vihreät. Siksikään videossa ei voi olla ukrainalaisia", Helin selventää.
