”Emme ole järjestämässä surumarssia”, vastaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kysymykseen, miten rauhanaktivisti aikoo juhlia Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi.
Rauhanjärjestöille kulunut vuosi on ollut monella tapaa vaikea: Euroopassa käydään täysimittaista sotaa, maat lisäävät sotilasmenojaan ja aseteollisuus nostaa tuotantokapasiteettiaan.
Nyt Suomen Nato-jäsenyyskin on jälleen askeleen lähempänä, kun Turkin parlamentti viimeisenä Nato-maana äänesti Suomen jäsenyyden puolesta myöhään torstaina.
Laura Lodenius
Rauhanliiton toiminnanjohtajana yli 10 vuotta työskennellyt Lodenius on ollut rauhanaktivisti ainakin 30 vuotta. Hän on aina suhtautunut kriittisesti Natoon.
Lodenius sanoo, että tunnelma on nyt odottava.
”Aika näyttää, miten rauhasta ja sodasta tulevaisuudessa puhutaan.”
Suomen Atlantti-seuran pääsihteerille Terhi Suomiselle Nato on sen sijaan yksi maailman merkittävimmistä kansainvälisistä instituutioista ja Euroopassa parhaiten menestynyt rauhanliike.
Suominen on työskennellyt Suomen transatlanttista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa edistämään pyrkivässä Atlantti-seurassa pääsihteerinä vuodesta 2008 lähtien.
Yhteensä hänen taipaleensa Nato-asioiden parissa opiskellen ja työskennellen on kestänyt jo yli 20 vuotta. Hän ehti jo ajatella, että Suomesta tuskin tulee puolustusliiton täysjäsentä.
”Nyt voin todeta, että vihdoin”, Suominen sanoo.
Terhi Suominen
Suominen sai 2000-luvun alkupuolella Natolta lahjaksi sotilasliiton logolla varustetun samppanjapullon. Pullo oli tarkoitus avata silloin, kun Suomi liittyy Natoon.
Suominen päätti ystäviensä kanssa korkata pullon jo vuonna 2005. He ajattelivat, että jäsenyyttä odotellessa sisältö happanee, tai pulloon tulee korkkivika.
Hän ei ole vielä ostanut uutta samppanjapulloa kylmään.
”Tulevaa Nato-jäsenyyttä juhlimme asiaan kuuluvin tavoin pienellä porukalla hankkeessa mukana olleiden ystävien kesken. Suomalaiseen hillittyyn tyyliin”, Suominen sanoo.
””Nyt voin todeta, että vihdoin.”
Suomisen mukaan Suomen sitoutuminen läntisiin instituutioihin ja transatlanttiseen yhteisöön saatetaan loppuun Nato-jäsenyyden myötä.
Natossa tärkeää ovat solidaarisuus ja yhteinen arvopohja, Suominen sanoo.
Rauhanliiton Lodeniuksen mielestä taas nyt pitää keskittyä siihen, millaisen roolin Suomi ottaa Natossa. Alku ei ollut kovin kaunis, hän sanoo.
”Olemme olleet kuin nöyristeleviä koiria.”
Lodeniuksen mukaan Suomen olisi pitänyt tuoda rohkeammin esiin omaa politiikkansa. Hän on huolissaan siitä, osaako Suomi tehdä sitä Naton sisällä.
Hänestä hakuprosessi antoi osviittaa siitä, miten Natossa tehdään päätöksiä.
”Suurin virhe oli, että Suomi ja Ruotsi joutuivat erillisneuvottelemaan jäsenyydestään. [Naton pääsihteeri Jens] Stoltenberg pelasi omat korttinsa mukavasti, vaikka juuri hänen olisi pitänyt toimia Suomen ja Ruotsin puolesta.”
””Aika näyttää, miten rauhasta ja sodasta tulevaisuudessa puhutaan.”
Suomisen mukaan Nato-mailla on erilaisia näkemyksiä, mutta se kuuluu normaaliin hallitusten välisen järjestön arkeen.
Hänen mukaansa läntinen arvomaailma luo sen pohjan, jolla yhteinen näkemys löytyy yleensä mielipide-eroista huolimatta.
Lodenius näkee muut Pohjoismaat Suomelle tärkeänä viitekehyksenä. Hänen mukaansa Pohjoismaiden tulisi yhdessä vahvistaa Naton sisällä rauhan rakentamisen näkökulmaa ja ajatusta siviiliyhteiskunnan aktiivisesta roolista.
