Turkin parlamentti on hyväksynyt Suomen Nato-jäsenyyden äänin 276–0.
Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin on vielä hyväksyttävä parlamentin lakiesitys Suomen jäsenyydestä.
Turkin parlamentti oli viimeinen Naton jäsenmaista, joka ratifioi Suomen jäsenyyden.
Parlamentin istunto alkoi jo aikaisin torstaina, ja Suomen jäsenyyden käsittely alkoi kello 22.55. Äänestyspäätös tuli noin tuntia myöhemmin hieman ennen puoltayötä Suomen aikaa.
Ensimmäisenä Suomen Nato-jäsenyydestä puhui İyi Parti -puolueen Ahmet Kamil Erozan. Hän sanoi HS:n tulkin Pinar Sezerin mukaan Turkin parlamentin tietävän, että parlamentin istuntoa seurataan erityisen tarkkaan muuallakin kuin Turkissa.
”Tämä tulee päättymään hyvin”, Erozan sanoi suomalaisille suunnatussa viestissään.
Erozanin puolueella on 36 paikkaa Turkin 600-paikkaisessa parlamentissa. Puolue on oppositiossa.
Soraääniä kuultiin HDP-puolueesta, joka muutenkin suhtautuu Natoon kriittisesti. HDP on niin ikään oppositiossa, ja sillä on 56 paikkaa.
Puolueen Hişyar Özsoy sanoi ymmärtävänsä Suomen turvallisuushuolet, mutta hän esitti myös huolia siitä, mitä Suomen jäsenyys tarkoittaa Pohjoismaiden yleiselle turvallisuustilanteelle.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jotain, mitä emme koskaan tule hyväksymään. Naton johtajien pitää tukea diplomaattista ratkaisua. Tuntuu, että kukaan ei halua päättää tätä sotaa. Pohjoismaissa turvallisuushuolet ja pelot ovat kohonneet, ja me ymmärrämme sen hyvin. Suomen parlamentti on äänestänyt Naton puolesta, ja sillä on pitkä raja Venäjän kanssa”, Özsoy sanoi ja viittasi myös talvisotaan.
”Siltikin, emme tiedä, miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa koko alueen [Pohjoismaiden] turvallisuuteen. Emme ole aivan varmoja siitä.”
Suurin oppositiopuolue CHP ilmaisi tukensa Suomen jäsenyydelle ja totesi, ettei Turkilla ole mitään ongelmia Suomen kanssa.
Presidentti Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puolueen edustaja Akif Çağatay Kılıç puhui viimeisenä.
Hän sanoi Turkin tukevan Suomen jäsenyyttä. Hän puhui Turkin huolista Ruotsia kohtaan, mutta sanoi Suomen toimien olleen myönteisiä. Ruotsin jäsenyys on ratifioimatta vielä Unkarilta ja Turkilta.
Kılıçin jälkeen parlamentti äänesti jäsenyydestä.
Presidentti Sauli Niinistö kommentoi äänestystulosta heti äänestyksen jälkeen. Hän kiitti kaikkia Naton jäsenmaita ”luottamuksesta ja tuesta”.
”Kaikki 30 Naton jäsenmaata ovat nyt ratifioineet Suomen jäsenyyden. Haluan kiittää niistä jokaista niiden osoittamasta luottamuksesta ja tuesta. Suomesta tulee vahva ja kyvykäs liittolainen, joka on sitoutunut liittokunnan turvallisuuteen. Suomi on nyt valmis liittymään Natoon. Odotamme, että saamme Ruotsin rinnallemme jäseneksi niin pian kuin mahdollista”, Niinistö kertoi Twitterissä.
Pääministeri Sanna Marin (sd) kiittää kaikkia maita ”tuesta prosessin aikana”.
”Liittolaisina saamme ja annamme turvaa. Puolustamme toisiamme. Suomi seisoo nyt ja tulevaisuudessa Ruotsin rinnalla ja maan jäsenhakemuksen tukena”, Marin kirjoittaa Twitterissä.
Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kiitti Nato-maita Twitterissä Suomen hakemuksen ratifioinneista.
”Kiitos kaikille. 30/30.”
Vihreiden puheenjohtajan, ympäristöministeri Maria Ohisalon mukaan Suomen tulee olla myös jatkossa rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolella.
”Me voimme sisältä päin vaikuttaa siihenkin, mihin suuntaan Nato jatkossa kehittyy”, hän twiittasi.
”Pitkin matkaa on näkynyt, kuinka paljon hyötyä Suomelle on ollut hyvästä maineestaan maailmalla. Kiitos kaikille Nato-maille siitä, kuinka ripeästi jäsenyysprosessi on viety läpi tilanteessa, jossa Euroopassa on käynnissä sota.”
”Se oli siinä!” juhlistaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. ”Suomen paikka lännessä saa sinettinsä!”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra onnittelee Suomea ja sanoo uutisen olleen odotettu.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiittelee myös Turkin parlamenttia asian saattelemisesta loppuun.
”Suomen jäsenyys Natossa tekee koko Natosta vahvemman ja turvallisemman.”
Lue lisää: Ruotsin ulkoministeri: ”Tänään iloitsemme Suomen kanssa”
Epäselvyys äänestyksen kohtalosta piinasi koko torstain
Istunto, jossa Suomen Nato-jäsenhakemuksen käsittely oli asialistalla, alkoi jo kello 14.
”Turkin suuren kansalliskokouksen yleiskokous käsittelee tänään ehdotusta Suomen Natoon liittymistä käsittelevän pöytäkirjan hyväksymisestä”, sanoi Turkin valtapuolue AK:n ryhmän edustaja Yılmaz Tunç parlamentin istunnossa.
Puheenvuorossaan hän totesi, että Suomen ja Turkin diplomaattiset suhteet ovat kehittyneet myönteisesti siitä lähtien, kun maat allekirjoittivat ystävyyssopimuksen vuonna 1924. Hän myös kiitteli Suomea kaikesta avusta maanjäristysten jälkeen ja totesi Turkin ja Suomen ystävällisen siteen vain vahvistuneen sen myötä.
Tunç nosti esiin Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen yhteisymmärrysasiakirjan. Suomen jäsenyyttä käsitellään hänen mukaansa torstaina ”Suomen myönteisen edistymisen vuoksi”. Tämän voi tulkita tarkoittavan, että Ruotsi ei Turkin mielestä ole edistynyt riittävästi yhteisymmärrysasiakirjan lupausten täyttämiseksi.
”Turkki tasapainottaa jatkossakin politiikkaansa valvoakseen oikeuksiaan ja puolustaakseen edelleen myös sorrettujen oikeuksia”, Tunç sanoi.
Suomen Nato-jäsenyys oli parlamentin asialistalla kohdissa kolme, neljä ja kahdeksan.
Aiemmin torstaina oli epäselvyyttä, äänestääkö parlamentti Suomen jäsenyydestä vielä saman päivän aikana. Turkin ulkoasiainvaliokunnan jäsen kertoi HS:lle istunnon alettua, että ratifioinnista äänestetään aikaisintaan kuuden jälkeen, mutta mahdollisesti myöhemmin, kuitenkin toivottavasti ennen iltakahdeksaa tai -yhdeksää.
”Se tehdään tänään”, hän sanoi.
Aiemmin toinen viranomaislähde kertoi HS:n tulkille Pinar Sezerille, että olisi erittäin epätodennäköistä, että Suomen Nato-jäsenyyttä ehdittäisiin käsitellä torstaina. Hän arvioi asian siirtyvän lauantaille tai jopa maanantaille.
”Todennäköisyys [Suomen ratifioinnin käsittelylle torstaina] on 0,0001 prosenttia”, lähde totesi.
