Maailman rauhaan ja turvallisuuteen ensisijaisesti pyrkivän YK:n turvallisuusneuvoston johtajaksi tulee vuorollaan lauantaista lähtien Venäjä, joka käy toista vuotta laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan.
Tilanteen nurinkurisuutta voisi katsoa niinkin, että kansainvälisen rauhan ja vakauden kannalta yhtenä tärkeimpänä elimenä pidetyn turvallisuusneuvoston johdossa on maa, jonka johtaja Vladimir Putin on kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n etsintäkuuluttama.
Venäjästä tulee turvallisuusneuvoston puheenjohtaja ennalta sovitulla kiertovuorollaan. Puheenjohtajuus vaihtuu kuukauden välein.
Turvallisuusneuvoston toimintaa on tähänkin mennessä arvosteltu vuosikausia. Sitä on pidetty saamattomana, kun sen pysyvistä viidestä jäsenmaasta esimerkiksi Kiina ja Venäjä ovat estäneet veto-oikeudellaan omien etujensa vastaisia päätöslauselmia. Muita turvallisuusneuvoston pysyviä jäsenmaita ovat Yhdysvallat, Britannia ja Ranska.
Turvallisuusneuvostossa on myös kymmenen muuta maata, joiden paikkoja kierrätetään. Kiertävillä jäsenmailla ei kuitenkaan ole veto-oikeutta turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin.
Aiemmin turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden kokoonpano on herättänyt epäoikeudenmukaisuuden tuntua, koska mukana ei ole esimerkiksi pian maailman väkirikkainta maata Intiaa eikä Saksaa tai Japania.
Ja nyt puheenjohtajaksi tulee Venäjä, jonka johtajaa monet jäsenmaista pitävät sotarikollisena.
Turvallisuusneuvostolla on valtaa, sillä sen päätökset sitovat kaikkia jäsenmaita. Vaikka puheenjohtajuutta voi osin pitää rutiininomaisena, korostuu puheenjohtajuus esimerkiksi silloin, kun kriisitilanteissa pitäisi konsultoida päätöslauselma. Puheenjohtaja voi myös jättää asioita pois turvallisuusneuvoston käsittelystä.
Edellisen kerran Venäjä toimi turvallisuusneuvoston puheenjohtajana hyökkäyssodan alkaessa, helmikuussa 2022.
”Tuolloin Venäjä pyrki hyväksikäyttämään turvallisuusneuvostoa ja harhaanjohtamaan maailmaa venäläisten todellisista aikomuksista”, muistuttavat Jeffrey Sonnenfeld ja Serhi Kislitsia kirjoituksessaan Time-lehdessä.
Amerikkalaisen CFR-ajatushautumon Thomas Graham kuitenkin muistuttaa, että puheenjohtajan tehtävät ovat pitkälti hallinnollisia, ja turvallisuusneuvoston muut jäsenmaat tulevat pitämään huolen siitä, ettei Venäjä pysty puheenjohtajakaudellaan ajamaan omia etujaan.
Ukrainan sodan vuoksi Venäjää on vaadittu jo erotettavaksi turvallisuusneuvostosta, mikä olisi Grahamin mukaan kuitenkin lähestulkoon mahdotonta.
”Se vaatisi äänestyksen turvallisuusneuvostossa, ja Venäjällähän on siellä veto-oikeus. Joten tämä ei tule tapahtumaan”, Graham totesi Euronewsille.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen Helsinki-komissio on vatinut Venäjän poistamista YK:n turvallisuusneuvostosta, koska hyökkäyssota Ukrainaan on rikkonut ”Yhdistyneiden kansakuntien päämääriä ja periaatteita”.
Helsinki-komissio on Yhdysvaltain valtiollinen toimielin, johon kuuluu 21 jäsentä kongressin edustajainhuoneesta, senaatista ja kolmesta ministeriöstä.
Toimielimen nimi viittaa vuonna 1975 elokuussa Helsingissä allekirjoitettuun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin eli Etykin päätösasiakirjaan, jossa allekirjoittajavaltiot sitoutuivat kunnioittamaan kansalaistensa ihmisoikeuksia.
Venäjän puheenjohtajuus on herättänyt närää erityisesti Ukrainassa. Maan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan puheenjohtajuus on ”huono vitsi”.
”Venäjän 1. huhtikuuta alkava turvallisuusneuvoston puheenjohtajuus on huono vitsi. Venäjä on kaapannut paikkansa, ja se käy valloitussotaa. Venäjän johtaja on sotarikollinen ja ICC:n etsintäkuuluttama lasten sieppauksista. Maailma ei voi olla turvassa, kun Venäjä on turvallisuusneuvostossa”, Kuleba totesi Twitterissä.