Kiinan presidentti Xi Jinping teki viime viikon alussa kolmipäiväisen valtiovierailun Venäjälle. Xi ja Venäjän presidentti Vladimir Putin neuvottelivat tiistaina tuntikausia ja antoivat illalla julkilausuman maiden ”kokonaisvaltaisen kumppanuuden ja strategisen yhteistyön syventämisestä uuteen aikakauteen astuttaessa”.
Hätkähdyttävin julkilausuman kohta koski ydinaseita, sillä koko aihetta ei valtiojohtajien julkilausumissa ole vaivauduttu juuri käsittelemään sitten kylmän sodan päättymisen. ”Ydinsodassa ei voi olla voittajia eikä sellaista sotaa pidä ikinä aloittaa”, julkilausumassa sanotaan ja muistutetaan, että maailman kaikkien viiden virallisen ydinasevaltion välisiä jännitteitä on vähennettävä.
”Yhdenkään ydinasevaltion ei tule sijoittaa ydinaseitaan kansallisten rajojensa ulkopuolelle ja kaikki ulkomaille sijoitetut ydinaseet on vedettävä sieltä pois”, Xi ja Putin päättivät ydinasejulistuksensa uutistoimisto Tassin mukaan
Neljä vuorokautta myöhemmin Venäjän valtiollinen uutiskanava Rossija 24 esitti Putinin haastattelun lauantai-illan lähetyksessään. Siinä presidentti kertoi Venäjän sijoittavan taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle.
”Tässä ei ole mitään epätavallista, Yhdysvallat on tehnyt näin vuosikymmenien ajan”, Putin perusteli uutistoimisto Reutersin mukaan. ”He ovat sijoittaneet taktisia ydinaseitaan liittolaismaidensa alueille. Me päätimme tehdä samoin, rikkomatta ydinaseiden leviämisen kieltosopimusta.”
Sopimusrikkomuksesta ei ole kysymys niin kauan, kun Venäjän ydinaseet ovat Venäjän asevoimien komennossa. Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka tosin väitti jo viime elokuussa, että Valko-Venäjän Su-24-rynnäkkökoneita olisi modifioitu niin, että ne pystyisivät kuljettamaan taktisia ydinaseita.
Yksi Su-24 pystyy kantamaan kahdeksan kappaletta tuhannen kilon ohjuksia, ja Valko-Venäjälle jäi niitä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 35 kappaletta. Lenta-uutissivuston mukaan ne tosin romutettiin jo kymmenen vuotta sitten.
Putin väitti viikko sitten, että Valko-Venäjällä on kymmenen venäläiskonetta, joihin voidaan sijoittaa taktisia ydinohjuksia. Lisäksi maasta laukaistavia Iskander-ohjuksia voitaisiin varustaa ydinkärjillä.
Putinin mukaan Valko-Venäjälle sijoitettujen ydinpommittajien pilottien koulutus on aloitettu ja ydinkärkien varastot ovat valmiita heinäkuun alkuun mennessä.
Kaikki eivät Putinin puheita uskoneet. Johtavana Venäjän ydinaseiden asiantuntijana pidetty YK:n aseriisuntainstituutin tutkija Pavel Podvig arvioi Radio Free Europelle, että ”venäläisten ydinaseiden ilmestyminen Valko-Venäjälle on epätodennäköistä, sillä sellaisille aseille ei siellä ole kunnollisia tiloja”.
Neuvostoliitolla oli Valko-Venäjällä 81 kappaletta mannertenvälisiä SS-25 Topol -ydinohjuksia, jotka oli sijoitettu Lidaan Liettuan rajalle ja Mazyriin lähelle Ukrainan rajaa. Laidassa on nykyisin lentotukikohta, Mazyr jäi Pripjatjoen varren radioaktiiviseen reservaattiin Tšernobylin ydinonnettomuudessa 1986.
Valko-Venäjälle jääneet Neuvostoliiton ydinaseet siirrettiin Venäjälle loppuvuonna 1996, kun ensimmäistä presidenttikauttaan istunut Lukašenka oli ensin lypsänyt itselleen poliittista tukea Moskovasta.
Monet asiantuntijat pitivät Putinin uusia ydinasepuheita tuoreeltaan tyhjänä Ukrainan ja lännen pelotteluna. Ajoitus kuitenkin antaa ymmärtää, että Putinin tärkein yleisö istuu Pekingissä ja siihen kuuluu yksi henkilö, Xi Jinping.
Putin väläytteli ydinaseen käyttöä jo viime syksynä. Xi vastasi marraskuun alussa tavatessaan Kiinassa käyneen Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin, että ”kansainvälisen yhteisön tulisi vastustaa yhdessä sekä ydinaseiden käyttöä että niillä uhkailua”.
Ydinasehuolien painottaminen viime viikon julkilausumassa taisi siis olla Xin idea. Niinpä Putinin Valko-Venäjä-puheet ovat julkista keskisormen nostoa Kiinan presidentille.
”Ehkä Venäjä ei saanut Xin ja Putinin tapaamisessa kaikkea haluamaansa”, suojelupoliisin erikoistutkija, Venäjä-asiantuntija Petteri Lalu arvelee.
Venäjä olisi varmaan kaivannut vähintään lupauksia aseista, ammuksista ja keskeisestä kaksoiskäyttöteknologiasta. Mutta mitä Venäjällä olisi ollut tarjota, öljyä ja kaasuako?
Suunnitteilla olevan Siperian voima 2 -kaasuputken rakentaminen ei ilmeisesti edennyt presidenttien tapaamisessa millään tavalla. Lisäksi Kiinan kaasunkulutuksen kasvu on taittumassa, kertoo South China Morning Post.
Kaiken kukkuraksi Kazakstanin, Uzbekistanin, Kirgisian ja Tadžikistanin presidentit kertoivat Xin ja Putinin tapaamispäivänä saaneensa Xiltä kutsun Pekingiin. Siellä järjestetään toukokuussa Xin isännöimä Kiinan ja Keski-Aasian huippukokous.
Putinia ei kutsuttu, sillä eihän Venäjä Keski-Aasiaan kuulu.