Venäjän ulkoministeriö julkaisi perjantaina uuden ulkopoliittisen strategian, jonka mukaan Venäjä on valmis käyttämään asevoimiaan paitsi itsensä myös liittolaistensa ja itse määrittelemänsä ”venäläisen maailman” puolustamiseen. Tärkeinä tehtävinä strategiassa pidetään muun muassa ”russofobian torjuntaa” ja ”taistelua historiallisen totuuden puolesta”.
Tekstiä ulkoministeriön tornitalon uumenissa Moskovan puistokehän länsilaidalla laatineet virkailijat yltävät paikoittain suorastaan runollisiin mittoihin.
”Moninapaisen maailmanjärjestyksen realiteetteihin mukautuvan yhteistyön nimissä Venäjä antaa erityistä huomiota Yhdysvaltain ja muiden epäystävällisten valtioiden dominanssin jäänteiden poistamiselle kansainvälisistä suhteista”, 42-sivuisessa strategiapaperissa kerrotaan.
Huomiota luvataan myös ”sellaisten olosuhteiden luomiselle, joissa mikä tahansa valtio voi kieltäytyä uuskolonialismista ja hegemonisista ambitioista”.
”Länsi on Venäjälle eksistentiaalinen uhka”, ulkoministeri Sergei Lavrov sanaili teoksen julkistamistilaisuudessa.
Edellinen Venäjän ulkopoliittinen strategia olikin jo yli kuuden vuoden ikäinen. Presidentti Vladimir Putin vahvisti sen allekirjoituksellaan 30. marraskuuta 2016.
Latviassa maanpaossa toimiva venäläinen uutissivusto Meduza kaivoi vanhan paperin esiin ja nosti sieltä perjantai-iltana sivulleen muutamia otteita.
”Venäjä on kiinnostunut monipuolisten poliittisten, taloudellisten, kulttuuristen ja henkisten suhteiden kehittämisestä Ukrainan kanssa”, vuoden 2016 strategiapaperissa kerrotaan.
”Molemminpuolisen kunnioituksen pohjalta ja molempien osapuolten kansalliset edut huomioiden.”
Uudessa strategiassa Ukrainaa ei mainita muutoin kuin silloin, kun Venäjän hyökkäystä perustellaan ”elintärkeiden etujen puolustamisella Ukrainan suunnalla”.
”Venäjä on kiinnostunut suhteiden normalisoinnista Georgiaan siinä määrin kuin georgialainen osapuoli on valmis, Kaukasiassa vallitsevat poliittiset tosiasiat huomioiden”, vanha strategia määrittelee.
Uudessa paperissa Georgiaa ei mainita, mutta Lavrov vertasi Georgian maaliskuisia mielenosoituksia pahanenteisesti Kiovan Maidan-protesteihin.
”Viisumisäännökset ovat edelleen eräs perustavanlaatuisista esteistä Venäjän ja EU:n suhteiden kehittämiselle”, vanhassa linjauksessa valitetaan.
”Asteittainen viisumimääräysten poistaminen vahvistaisi merkittävästi Venäjän ja EU:n yhteistyötä.”
Venäjä määritteli runsas vuosi sitten kaikki EU:n jäsenmaat Suomi mukaan lukien ”epäystävällisiksi valtioiksi”.
”Venäjä korostaa Venäjän ja Yhdysvaltain välisen strategisten aseiden rajoittamissopimuksen tärkeyttä”, vuoden 2016 paperissa sanotaan.
Presidentit Barack Obama ja Dmitri Medvedev allekirjoittivat niin kutsutun uuden Start-sopimuksen huhtikuussa vuonna 2010. Putin ilmoitti helmikuussa, että Venäjä ”keskeyttää osallistumisensa” sopimukseen.
”Vaikka ovatkin vain sanoja, niin rehellisesti sanoen itkettää, kun lukee, mitä Venäjä julisti vielä alle seitsemän vuotta sitten”, Meduza kommentoi julistusten eroa.
”Ukrainaa ei mainita strategiassa kuin silloin, kun Venäjän hyökkäystä perustellaan.
Strategiajulistusten vertailu kertoo, kuinka valtavan muutoksen Venäjän ulkopolitiikka on kokenut muutamassa vuodessa. Maa ja kansa itse eivät ehkä yhtä suurta ja nopeaa mullistusta ole käyneet lävitse, sillä kaikki nykyisen Venäjän piirteet olivat nähtävissä jo vuonna 2016 ja huomattavasti aiemminkin.
Ukrainan länsimielisen presidenttiehdokkaan Viktor Juštšenkon myrkytys vuonna 2004 ja Georgian sota vuonna 2008 osoittivat jo, että samat keinot ovat käytössä Venäjän rajojen ulko- ja sisäpuolella eikä uhrien kansallisuudella ole väliä. Puhumattakaan Krimin miehityksestä ja Itä-Ukrainan sodan alkamisesta vuonna 2014. Tuona vuonna television uutis- ja ajankohtaislähetysten henkilökunta näytti vajonneen imperialistiseen sotapsykoosiin, vaikka suuri osa tavallisista ihmisistä pysyi edelleen terveiden kirjoissa.
Kremlin muurien sisäpuolella teeskentely on kuitenkin lopetettu kertaheitolla, kun suora linja kohti fasismia on valittu. Koska tämä tapahtui?
Putin valittiin neljännelle tai todellisuudessa jo viidennelle presidenttikaudelleen maaliskuussa 2018. Kahta vuotta myöhemmin eli maaliskuun 10. päivänä 2020 Putin ilmestyi parlamentin alahuoneen eli duuman istuntoon ja ilmoitti hyväksyvänsä perustuslain muutoksen, joka käytännössä sallii hänen johtaa Venäjää niin pitkään kuin huvittaa.
Strategiapapereiden vertailussa näkyvä politiikan muutos tapahtui ilmeisesti joskus maaliskuun 2018 ja maaliskuun 2020 välissä.
Onneksi Venäjän ulkoministeriön uudessa strategiapaperissa on melko varmasti sama vika kuin vanhassakin: se ei kerro tulevaisuudesta mitään.
