Julkinen väittely Ukrainalle kuuluvan ja Venäjän yli yhdeksän vuotta sitten miehittämän Krimin niemimaan kohtalosta kiihtyi jälleen kuluvalla viikolla.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Andri Sybiha sanoi keskiviikkona sanomalehti Financial Timesin haastattelussa, että Ukraina on valmis neuvottelemaan Krimin tulevaisuudesta, kunhan Venäjän hyökkäysjoukot on häädetty eteläisestä Ukrainasta.
”Jos saavutamme strategiset tavoitteemme taistelukentällä ja etenemme Krimin hallinnolliselle rajalle, olemme valmiit aloittamaan diplomaattiset keskustelut tästä aiheesta”, Sybiha sanoi viitaten pitkään odotettuun Ukrainan vastahyökkäykseen eteläisessä ja itäisessä Ukrainassa.
Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak puolestaan vakuutti samana päivänä yhdysvaltaisrahoitteisen Radio Svobodan Krimin-toimitukselle antamassaan haastattelussa, että Ukrainan vastahyökkäyksen tavoitteena on nimenomaan Krimin valtaaminen takaisin miehittäjältä.
”Olemme varmoja, että historiallisesti katsoen hyvin nopeasti, viiden, kuuden tai seitsemän kuukauden kuluessa, joukkomme ovat Krimillä”, Podoljak sanoi. ”Tämä voi olla turhan optimistista, mutta tämä optimismi on matemaattisesti todistettua. Venäjällä ei ole tarpeeksi resursseja pitää asemiaan.”
Podoljakin mukaan Venäjän kanssa voidaan neuvotella vasta ”Jaltan rannalla”. Kertšinsalmen sillan tuhoamista voidaan hänen mukaansa viivyttää muutama päivä, jotta venäläiset ”ehtivät pakata tavaransa ja paeta” Venäjän puolelle. Saman tien kaikki niin sanotun ”venäläisen maailman” merkit on niemimaalta hävitettävä.
Krimillä sijaitsevassa Simferopolissa oli kaduille pystytetty Krimin ”kansanäänestyksen” 9-vuotispäivästä muistuttavia julisteita 16. maaliskuuta.
Keskustelu Krimin niemimaan kohtalosta saattaa vaikuttaa karhun nylkemiseltä ennen kaatolaukausta, sillä Ukrainan joukkojen pitäisi tunkeutua ensin Venäjän Etelä-Ukrainaan linnoittautuneiden joukkojen lävitse niin, että saavutetut alueet myös pidetään.
Ukrainan rintamatilanteesta ei torstaiaamuna raportoitu juuri mitään. Ukrainan pääesikunta kertoi keskiviikkona, että Venäjän joukot yrittivät saada kiivaimpien taisteluiden kohteena olleen Bahmutin kaupungin kokonaan haltuunsa.
Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar vakuutti torstaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että ”tilanne rintamalla on täysin hallinnassa”.
Krimin kohtalo nousi pitkästä aikaa otsikoihin jo viime sunnuntaina, kun Ukrainan turvallisuusneuvoston pääsihteeri Oleksi Danilov julkaisi Facebook-seinällään 12-kohtaisen ohjelman toimista, jotka Ukrainan on tehtävä Krimin vapauttamisen jälkeen. Danilovin hahmotelmat olivat saman suuntaisia kuin Podoljakin ajatukset Radio Svobodan haastattelussa.
Ääni kellossa on toinen kuin vuosi sitten. Ukrainan ja Venäjän välisiin Istanbulin-neuvotteluihin osallistunut Podoljak sanoi viime vuoden maaliskuun lopussa, että Krimin kohtalosta voitaisiin päättää kahdenvälisissä neuvotteluissa 15 vuoden ajanjaksolla. Asiasta kertoi muun muassa uutistoimisto Ukrinform.
Nyt kiistan säilöminen komiteaan on siis unohdettu ja Ukrainan mahdollinen kyky hyökätä Krimille on huomioitu myös Venäjällä. Jopa vankisiirtolassa viruva oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi antoi maaliskuussa lausunnon, jonka mukaan ”Ukrainan rajat ovat ne, jotka kansainvälisesti on tunnustettu ja määritelty 1991”.
”Venäjä tunnusti nämä rajat silloin, ja sen on tunnustettava ne nytkin”, Navalnyi kirjoitti sodanjälkeistä Venäjää visioineessa kirjoituksessaan sanomalehti The Moscow Timesin mukaan. ”Tässä ei ole mitään keskusteltavaa.”
Navalnyi vältteli suoran kannan ottamista Krimin hallintaan ennen myrkyttämistään ja vankeuttaan, koska yritti kamppailla isänmaallisten venäläisäänestäjien kannatuksesta.
Krim on Venäjää, väitettiin mielenosoittajan julisteessa Britannian suurlähetystön edessä Moskovassa maaliskuun 18. päivänä.
Venäjän sodanjohto varautuu Ukrainan Krimin-suunnitelmiin omalla tavallaan. The Washington Post uutisoi viime maanantaina satelliittikuvien perusteella, että Venäjä on linnoittanut Krimin pohjoisia alueita laajasti Ukrainan hyökkäyksen varalta.
”Ääni kellossa on toinen kuin vuosi sitten.
Ukrainan länsiliittolaiset ovat vakuuttaneet tämän tästä, että Ukrainalla on täysi oikeus vapauttaa omat alueensa ja että Ukrainaa tuetaan ”niin kauan kuin on tarpeen”. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole menetelty. Yhdysvallat ei ole antanut Ukrainalle ohjuksia, joilla se voisi iskeä Krimin niemimaalle saakka.
Uutissivusto Politico kertoi viime helmikuussa nimettömien lähteiden perusteella Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin ja ulkopolitiikan asiantuntijoiden videokonferenssista. Blinken olisi Politicon tietojen mukaan pitänyt Krimin takaisin valtaamista vaarallisena, koska niemimaan hallitseminen on Venäjän presidentin Vladimir Putinin ”punainen linja”.
Toisin sanoen se raja, jonka jälkeen Putin turvautuisi sodassa mihin tahansa, ydinaseet mukaan lukien.
Samaa pelkoa on elätelty Washingtonin lisäksi Berliinissä ja Pariisissa. Toisaalta niemimaan jääminen Venäjän haltuun näyttää lännessä yhtä lailla mahdottomalta.
”Niin kauan kuin Venäjän asevoimat ovat läsnä Krimillä, ei Ukraina voi olla täysin turvassa”, Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen entinen komentaja Ben Hodges twiittasi maanantaina Hudson-instituutin raporttiin viitaten. ”Siksi minkä tahansa konfliktin ratkaisun täytyy johtaa Krimin palauttamiseen Ukrainalle.”
Hodgesin näkemys tarkoittaa, ettei Venäjän Mustanmeren laivastollakaan pitäisi olla enää asiaa tukikohtaansa Sevastopoliin, koska Krimin sotilaallinen merkitys alueella on niin suuri.
Tämä vastaa myös venäläistä näkemystä, jossa Krimiä on kutsuttu muun muassa ”uppoamattomaksi lentotukialukseksi”. Julkaisipa venäläinen sotakirjailija Aleksandr Širokorad tämännimisen kirjankin vuonna 2015.
Krimin ongelman ratkaiseminen edellyttäisi toisin sanoen juuri sitä, mitä yhdysvaltalaisen McCain-instituutin johtaja Evelyn Farkas hahmotteli maanantaina The New York Timesin haastattelussa: Ukraina voi palauttaa Venäjän pieneksi itäeurooppalaiseksi sotavoimaksi, jolla ei sodan päättävissä neuvotteluissa ole paljoa sananvaltaa.
Harva päättäjä tai asiantuntija tällaista on ääneen sanonut.
”Ihmisiltä puuttuu mielikuvitusta”, Farkas kommentoi. ”He visioivat vain sitä, minkä näkevät.”
