Kiina on sotaharjoituksessaan simuloinut tarkkuusiskuja avainkohteisiin Taiwanin saarella ja ympäröivillä vesillä. Taiwaninsalmella lauantaina aloittamissaan sotaharjoituksissa Kiina harjoittelee Taiwanin saartamista.
Asiasta kertovat sunnuntaina muun muassa brittilehti The Guardian sekä uutistoimistot AFP ja Reuters. Uutistoimistot viittasivat myös Kiinan valtion omistaman televisioyhtiö CCTV:n tietoihin.
Taiwanin puolustusministeriö ilmoitti havainneensa yhteensä 18 kiinalaista sota-alusta ja 189 ilma-alusta saaren ympärillä sen jälkeen, kun sotaharjoitukset alkoivat lauantaiaamuna.
Taiwan on kertonut aiemmin, että saaren ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeellä on lentänyt myös sukellusveneen torjuntaan tarkoitettu helikopteri. Tunnistusvyöhyke on Taiwanin ilmatilaa laajempi alue ja on osittain limittäinen myös Kiinan ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeen kanssa
CCTV:n mukaan harjoituksiin osallistuu muun muassa laivaston hävittäjiä, ohjusveneitä, ilmavoimien hävittäjiä ja pommikoneita.
Sotaharjoituksen on kerrottu jatkuvan maanantaihin asti, jolloin Kiina aikoo harjoitella rannikolla Fujianin maakunnassa. Fujianista on noin 80 kilometrin matka Taiwanille kuuluvaan Matsun saaristoon ja 186 kilometriä Taiwanin pääkaupunkiin Taipeihin.
”Nämä operaatiot toimivat tiukkana varoituksena ’Taiwanin itsenäisyyttä’ tavoittelevien separatistijoukkojen ja ulkoisten voimien välisestä yhteistyöstä ja niiden provokatiivisesta toiminnasta”, sanoi Kiinan armeijan tiedottaja Shi Yin AFP:n mukaan.
Taiwanin puolustusministeriön mukaan Kiinan toiminta loukkaa vakavasti alueen rauhaa ja vakautta. Toiminnalla on sen mukaan lisäksi kielteinen vaikutus kansainväliseen turvallisuuteen ja talouteen.
Taiwan kehotti muita tuomitsemaan Kiinan toimet, The Guardian kertoo.
Taiwanilainen Mirage 2000 -hävittäjä Hsinchun lentotukikohdassa Taiwanin pohjoisosassa pääsiäissunnuntaina. Kiina jatkoi toista päivää sotaharjoitustaan, jossa se harjoitteli Taiwanin saartamista.
Kiinan mielestä Taiwan on kapinoiva maakunta, vaikka Taiwan on ollut käytännössä itsenäinen alue 1940-luvun lopulta asti.
Kiinan yhden Kiinan politiikkaan nojaava kanta on pitkään ollut se, että se pyrkii liittämään saarivaltion itseensä ”rauhanomaisesti”, mutta varaa itselleen oikeuden käyttää tarvittaessa myös voimaa. Kiinan presidentti Xi Jinping on sanonut, ettei tavoitetta yhdistymisestä voi siirtää loputtomasti sukupolvelta toiselle.
Viime aikoina Kiina on kasvattanut sotilaallista uhkaansa. Yhdysvallat puolestaan on kasvattanut tukeaan Taiwanille.
Kiina ilmoitti harjoituksista sen jälkeen, kun Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen oli tavannut keskiviikkona Kaliforniassa Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemiehen Kevin McCarthyn ja muita yhdysvaltalaisia lainsäätäjiä. Kiina arvosteli tapaamista jo ennalta.
Tsai palasi Taiwaniin perjantaina ja tuomitsi harjoitukset välittömästi.
Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja sanoi, että Yhdysvallat on ”jatkuvasti kehottanut maltillisuuteen ja olemaan muuttamatta asioiden vallitsevaa tilaa”. Tiedottaja kuitenkin totesi, että Yhdysvalloilla on runsaasti resursseja täyttää turvallisuussitoumuksensa Aasiassa, AFP kertoo.
Taiwanin puolustusministeriön mukaan Kiina on käyttänyt Tsain vierailua Yhdysvalloissa tekosyynä sotaharjoitusten aloittamiselle.
Viime elokuussa Kiina järjesti suuret sotaharjoitukset Taiwanin lähettyvillä heti Yhdysvaltain edustajainhuoneen aiemman puhemiehen Nancy Pelosin vierailun jälkeen.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken varoitti lokakuussa, että Kiina saattaisi pyrkiä valloittamaan Taiwanin nopeammin kuin on kuviteltu.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on sanonut, että Yhdysvaltain joukot puolustaisivat Taiwania, jos Kiina hyökkäisi, vaikkakin hänen lausuntojaan on pyritty jälkikäteen pehmentämään.
Yhdysvallat on antanut tietoisesti ympäripyöreitä lausuntoja sen suhteen, puolustaisiko se Taiwania sotilaallisesti. Tästä huolimatta Yhdysvallat on vuosikymmeniä myynyt Taiwanille aseita sen itsepuolustuskyvyn kasvattamiseksi.
Aiemmin tällä viikolla Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailivat Pekingissä vetoamassa presidentti Xi Jinpingiin, jotta tämä auttaisi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan lopettamisessa.
Kiina aloitti sotaharjoituksen vain tunteja sen jälkeen, kun Macron oli lähtenyt.
Kuluvalla viikolla Kiina ilmoitti Taiwanin de facto Yhdysvaltain-lähettiläs Hsiao Bi-Khimiin ja kahteen yhdysvaltalaisjärjestöön kohdistuvista pakotteista. Kiina sanoo kieltävänsä Hsiaon pääsyn manner-Kiinaan.
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen tapasi keskiviikkona Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemiehen Kevin McCarthyn.
