21-vuotias Jack Teixeira pidätettiin torstaina epäiltynä Yhdysvaltain salaisten Ukraina-asiakirjojen vuotamisesta.
Hän astuu oikeuden eteen ensimmäistä kertaa perjantaina. Uutistoimisto Reuters kertoi iltapäivällä Suomen aikaa hänen saapuneen oikeuteen.
Teixeira työskenteli Yhdysvaltojen ilmavoimien kansalliskaartin tiedusteluosastolla ja julkaisi asiakirjoja muun muassa pelaajien suosiossa olevassa Discord-keskustelupalvelussa.
Pidätys on herättänyt kysymyksiä siitä, miten suhteellisen matalassa asemassa toiminut nuori tiedusteluyksikön sotilas edes pääsi asiakirjoihin käsiksi.
Uutiskanava CNN:n tiedusteluanalyytikon John Millerin mukaan Teixeira toimi kansalliskaartissa roolissa, jossa muun muassa operoi lennokkeja. Ne ovat toteuttaneet tiedustelutehtäviä ilmavoimien tukena muun muassa Irakissa, Afganistanissa ja Syyriassa.
”Se tarkoittaa, että yksiköt tarvitsevat pääsyn laajempaan määrään tiedustelutietoa ja analyysejä, koska ne voivat toimia useilla alueilla useita uhkia vastaan. Niiden toinen tehtävä on kybertiedustelutiedon kerääminen, ja sen soveltamisala on vielä laajempi”, sanoo Miller.
Kysymyksiä on esitetty myös siitä, miten valtavalla joukolla Yhdysvalloissa ja sen ulkopuolella on katseluoikeudet tiedusteluasiakirjoihin. CNN:n mukaan 1,2 miljoonalla ihmisellä on pääsy Yhdysvaltojen huippusalaiseen tietoon.
Yhdysvaltojen toimintakulttuurille ei kuitenkaan ole erityisen tyypillistä, että tietoa jaetaan avoimesti, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori ja Yhdysvaltain asiantuntija Juhani Aunesluoma.
”Yhdysvalloissa toimintakulttuuri on sellainen, että luokitellusta aineistosta pidetään hyvää huolta. Ei ole sellaista käsitystä, että amerikkalaiset suhtautuisivat löperösti valtionsalaisuuksiin”, sanoo Aunesluoma.
”Päinvastoin. Avoimuus tällaisissa asioissa ei ole Yhdysvaltain hallinnon tai puolustusvoimien erityinen piirre.”
Huippusalaisia asiakirjoja on saatavilla vain hallinnon koneilla. Valokuvausvälineitä ei saa viedä niiden kanssa samaan huoneeseen. Sääntö laadittiin tietovuotojen tukkimiseksi sen jälkeen, kun Edward Snowden oli jakanut tiedotusvälineille huippusalaisia Yhdysvaltain turvallisuuspalvelun NSA:n asiakirjoja.
Teixeira levitti tietoja sosiaalisessa mediassa ottamalla tulostetuista asiakirjoista kuvia ja julkaisemalla niitä. Aiemmat turvallisuuskäytännöt eivät siis estäneet hänen toimiaan.
Aunesluoman mukaan asiakirjojen kuvaaminen on jo itsessään laitonta, vaikkei niitä edes jakaisi.
Aiempien tietovuotojen jälkeen vuotoja on yritetty tukkia, mutta se on ollut vaikeaa.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen tiedustelupalvelut velvoitettiin jakamaan tietoa aiempaa laajemmin. Irakin sodan vääriksi osoittautuneiden joukkotuhoasetiedustelujen jälkeen myös tietojen lähteitä alettiin käsitellä avoimemmin.
Uudistuksissa saatettiin mennä liian pitkälle, arvioi turvallisuuspalvelu NSA:n entisen lakiasianjohtaja Glenn Gerstell.
”Järjestelmä on erittäin monimutkainen, eikä yksinkertaisia ratkaisuja ole. Mutta ehkä miljoonien ihmisten ei tarvitse päästä käsiksi kaikkeen, niin kuin tällä hetkellä”, arvioi Gerstell USA Today -sanomalehden mukaan.
Toisaalta kunnollista tiedustelutietoa ei synny, ellei asioita ole pohtimassa suurta joukkoa ihmisiä, huomauttaa Aunesluoma. Mitä parempaa analyysia halutaan, sitä enemmän ihmisiä tarvitaan. Toimintatapa mahdollistaa sen, että ihmiset pääsevät viestintäjärjestelmiin, joissa heidän omaan toimenkuvaansa liittymätön tieto liikkuu.
”Silloin on myös otettava riskejä”, hän sanoo.
Aiempien tietovuotojen jälkeen Yhdysvalloissa on aloitettu ”sisäpiirin uhat” -nimellä kulkevia ohjelmia, joiden tarkoitus on tunnistaa työntekijöitä, jotka mahdollisesti suunnittelisivat asiakirjojen jakamista.
Pentagonin tiedottajan Patrick Ryderin mukaan Teixeiran teko oli tuottamuksellinen rikos, mutta kenraali ei kommentoinut Teixeiraa henkilönä tai tämän turvaluokitusta.
Joidenkin Pentagonin työntekijöiden mukaan asiakirjojen jakelua on uusimman vuodon jälkeen alettu jo rajata, kertoo CNN.
The New York Times -sanomalehden mukaan osa kenraaleista puolustaa nuorenkin henkilöstön pääsyä huippusalaisiin tietoihin sillä perusteella, että nämä ovat kuitenkin tarpeeksi vanhoja laittamaan henkensä alttiiksi maansa puolustamisen eteen.
”Siinä on vähän selittelyn makua”, sanoo Aunesluoma.
Erityisen outoa tapauksessa on se, miten kauan vuotojen käymisessä ilmi kesti, sanoo Aunesluoma.
”Hämmästyttävää on, että ne [asiakirjat] ovat olleet viikkotolkulla avoimesti kaikkien saatavilla. Ja Yhdysvaltain omat viranomaiset eivät ole huomanneet sitä.”
Teixeiraa odottaa pitkä vankeustuomio, jos hänet tuomitaan vakoilulainsäädännön nojalla. Barack Obaman presidenttikaudella johtavassa asemassa puolustusministeriön Venäjän ja Ukrainan osastolla toiminut Evelyn Farkas sanoo, että Teixeiran tulisi toimia varoittavana esimerkkinä.
Aunesluoma arvioi, että Teixeiran tapauksessa tuskin tullaan noudattamaan merkittävästi Snowdenin tapausta lievempää linjaa.
HS kysyi puolustusvoimien esikunnasta, voisiko samanlaisia vuotoja tapahtua myös Suomessa.
Esikunnan viestintäosastolta vastattiin sähköpostitse, että jokaiseen suojattavia tietoja käsittelevään ihmiseen kohdistuu turvallisuusmenettely ja ohjeita ja määräyksiä päivitetään ”uhkalähtöisesti” sekä ”havaittujen virheellisten menettelyiden ja poikkeamien sekä teknisen kehityksen vaatimusten” kautta.
Jack Teixeira astuu oikeuden eteen ensimmäistä kertaa perjantaina.
