Ukraina on aloittanut odotetun vastahyökkäyksensä valmistelun pitkällä rintamalinjalla Etelä- ja Itä-Ukrainassa. Varapuolustusministeri Hanna Maljarin mukaan ”ukrainalaisten on turha odottaa ilmoitusta vastahyökkäyksen alkamisesta varsinkaan, kun tiettyjä toimia tähän suuntaan on jo tehty”.
Kyseessä on valtava kokonaisuus erilaisia toimia ja keinoja, joita Ukrainan asevoimat parhaillaan suorittavat, Maljar sanoi uutistoimisto Ukrinformin mukaan.
Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar pitää tiedotustilaisuutta medialle Kiovassa, Ukrainassa 13. huhtikuuta 2023.
”Ennen kaikkea kyse on henkilöstön valmistautumisesta toimenpiteisiin, sekä hyökkäyksellisiin että puolustuksellisiin.”
Maljarin mukaan asevoimilla on useita suunnitelmia, joita toteutetaan sen mukaan, kuinka Venäjän joukot niihin reagoivat.
”Päätökset tehdään hyvin nopeasti, niin, ettei vihollinen ehdi reagoida niihin”, Maliar sanoi.
Helsingin Sanomien faktantarkastajan John Helinin mukaan Ukrainan valmisteluja näkyy rintamalla idässä ja etelässä.
”Ukraina on kohdistanut maaliskuusta lähtien enemmän iskuja Venäjän tulenjohtojärjestelmiin, Venäjän tykistötutkiin, elektronisen sodankäynnin järjestelmiin”, Helin sanoo.
Helinin mukaan samaa nähtiin esimerkiksi Hersonissa ja Harkovassa ennen kuin Ukraina lähti siellä vastahyökkäykseen.
”Esimerkiksi Zaporižžjan alueella Ukraina on aloittanut tunnustelu- ja tiedusteluhyökkäykset, joita tullaan varmaan näkemään joidenkin viikkojen ajan”, Helin ennustaa.
”Hyökkäyksillä etsitään Venäjän linjasta heikkoja kohtia ja selvitetään, missä Venäjän joukot ovat.
Ukrainan pääesikunnan torstaiaamun tilannekatsauksen mukaan Venäjä iski edeltävän vuorokauden aikana yhteensä 35 kylään ja kaupunkiin Zaporižžjan alueella. Sosiaalisen median havaintojen mukaan Venäjä puolestaan evakuoi siviilejä ainakin Vasylivkasta Dneprin rannalta ja Tokmakin risteyskaupungista Zaporižžjan eteläpuolella. Paikkakunnat sijaitsevat 25–50 kilometrin päässä nykyiseltä rintamalinjalta.
Julkisuuteen vuodettujen Yhdysvaltain tiedustelutietojen ja muiden lähteiden perusteella Ukrainalla pitäisi olla toukokuun alussa käytössään 12 uutta prikaatia, joita se voisi käyttää kevään tai kesän vastahyökkäyksessä.
”Yhdeksän näistä prikaateista on varustettu länsikalustolla, kolme on Ukrainan itsensä varustamia”, Helin sanoo.
Hänen mukaansa prikaatit ovat ukrainalaisittain melko kevyitä: yhteensä puhutaan noin 30 000–35 000 sotilaasta.
”Eli ei mikään aivan massiivinen, mutta ihan merkittävä hyökkäysvoima. Ukrainalta löytyy muitakin joukkoja, ja Ukraina pyrkii varmasti sitomaan Venäjän joukkoja muuallakin. Mutta varsinainen suuri hyökkäysyritys on tehtävä tällä 12 prikaatin voimalla.”
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili torstaina Kiovassa, ensimmäistä kertaa sitten Venäjän suurhyökkäyksen alun. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Stoltenbergin ja vaati sotilasliitolta paitsi pitkän kantaman aseistusta ja lentokoneita myös Ukrainan hyväksymistä Naton jäseneksi. Zelenskyin mukaan Naton heinäkuun huippukokouksesta tulisi historiallinen, jos Ukraina saisi kokouksessa virallisen kutsun liittyä Natoon.
Stoltenberg ei antanut Zelenskyille suuria lupauksia.
”Ukrainan tulevaisuus on Natossa, kaikki liittolaiset ovat siitä samaa mieltä”, Stoltenberg sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan. ”Liiton ja liittolaisten ensisijainen tavoite on kuitenkin varmistaa, että Ukraina voittaa.”
Lue lisää: Naton pääsihteeri Stoltenberg: Ukrainalla on oikeus paikkaan Natossa
Yhdysvallat ilmoitti keskiviikkona jälleen uudesta, tällä kertaa 325 miljoonan dollarin arvoisesta aseapupaketista Ukrainalle.
Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov kertoi keskiviikkona, että Yhdysvaltain, Saksan ja Hollannin luovuttamat Patriot-ilmatorjuntajärjestelmät olivat saapuneet Ukrainaan.
Espanja ilmoitti luovuttavansa lupaamansa kuusi Leopard-panssarivaunua Ukrainalle kuun loppuun mennessä. Tanska ja Hollanti kertoivat puolestaan antavansa Ukrainalle 14 Leopard-vaunua, joiden pitäisi olla perillä viimeistään ensi vuoden alussa.
