Kiinan EU-suurlähettiläs Fu Cong kommentoi maanantaina julkaistussa haastattelussa Kiinan suhteita muun muassa Eurooppaan ja Venäjään, kertoo uutistoimisto Reuters.
”Kiinan yhteistyö Euroopan ja muiden valtioiden kanssa on ’loputon’, samoin kuin sen suhteet Venäjään ovat ’rajattomat’”, Fu sanoi. Reutersin mukaan Fu vakuutti Kiinan suhtautuvan neutraalisti Ukrainaan.
Ei ole selvää, milloin Fu on antanut kommenttinsa kiinalaiselle The Paper -lehdelle.
Kiinan ulkoministeriöstä kommentoitiin maanantaina uutistoimisto AFP:lle, että Kiina kunnioittaa kaikkien entisten neuvostomaiden suvereenia asemaa.
Uutistoimisto Bloomberg kertoo, että Kiinan Ranskan-suurlähetystö poisti Ranskan-suurlähettiläs Lu Shayen perjantaina antaman haastattelun tekstimuotoisen version viralliselta Wechat-kanavaltaan.
Ranskan ulkoministeriö on kertonut keskustelevansa maanantaina Lun kanssa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Ranskalainen virkamies sanoi maanantaina, että Lu saa Ranskan ulkoministeriöltä ”erittäin jämerän” viestin.
Lun perjantaiset kommentit ovat aiheuttaneet ärtymystä muun muassa Baltian maissa ja Ukrainassa.
Lu kommentoi Ranskan LCI-televisiokanavalla Krimin niemimaan tilannetta ja sitä, kuuluuko niemimaa hänen mielestään kansainvälisen oikeuden mukaisesti Ukrainalle.
Vastauksessaan suurlähettiläs sanoi asian ”riippuvan siitä, miten ongelma nähdään”. Hän otti kantaa Krimin historiaan ja samalla kiisti Neuvostoliittoon aikanaan kuuluneiden valtioiden suvereniteetin eli itsemääräämisoikeuden.
”Kansainvälisen oikeuden mukaan näillä entisillä Neuvostoliiton valtioilla ei ole voimassaolevaa statusta. Koska ei ole kansainvälistä sopimusta, joka konkretisoisi niiden statuksen suvereeneina valtioina”, Lu väitti.
Viron ulkoministeriö kutsui lauantaina Kiinan suurlähettilään puhutteluun Lun kommenttien vuoksi. Ulkoministeri Margus Tsahkna kutsui kommentteja ”virheellisiksi ja historian väärintulkinnaksi”.
”Baltian maat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan olleet suvereeneja vuodesta 1918 asti, mutta olivat miehitettyinä 50 vuotta”, kirjoitti Tsahkna Twitter-tilillään.
Myös Liettuan ulkoministeriö kutsui maan Kiinan suurlähettilään puhutteluun lauantaina. Ministeriö luonnehti Lun kommentteja ”mahdottomiksi hyväksyä” ja vaatii kommenteille selitystä. Liettuan mukaan se koordinoi toimia Viron ja Latvian kanssa.
Liettuan ulkoministerin Gabrielius Landsbergisin mukaan Lun kommentit osoittavat, miksi Baltian maat eivät luota Kiinan kykyyn johtaa rauhanneuvotteluita Ukrainan ja Venäjän välillä.
Myös Ukrainan Ranskan-suurlähettiläs Vadym Omeltšenko otti kantaa Lun kommentteihin.
Hänen mukaansa Lun sanomiset ovat selkeässä ristiriidassa Kiinan kantojen kanssa, sillä Kiina on sanonut tavoitteen olevan rauhan palauttaminen Ukrainaan ”kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan tarkoituksen ja periaatteiden mukaisesti”.
Maanantaina myös Moldovan hallinto tuomitsi Kiinan Ranskan-suurlähettilään kommentit ”mahdottomina hyväksyä”. He haluavat Kiinan hallinnon selventävän asiaa, toteaa Reuters.
Oikaisu 24.4. kello 9.57: Suvereenilla tarkoitetaan itsemääräämisoikeutta, ei täysivaltaisuutta kuten jutussa aiemmin sanottiin. Juttua muokattu kello 18.01: Yhdenmukaistettu viittaukset Lu Shayeen. Osassa juttua häneen viitattiin nimellä Shaye, osassa Lu.
