Rana Plaza -vaatetehtaan tuhoisasta romahduksesta Bangladeshissa tulee tänään kuluneeksi kymmenen vuotta.
Vuonna 2013 tapahtuneessa turmassa kuoli yli 1 100 ihmistä ja loukkaantui 2 500.
Rakennuksessa oli sen romahtaessa yli 3 500 ihmistä, suurin osa naisia. Onnettomuuden taustasyynä pidettiin muun muassa korruptiota, jonka vuoksi rakennuksen turvallisuutta ei ollut valvottu riittävästi.
Onnettomuus herätti rajua arvostelua tekstiilitehtaiden työturvallisuudesta. Usea länsimainen suuryritys teetätti myymiään vaatteita Rana Plazan tehtaalla.
Onnettomuus johti lukuisiin oikeudenkäynteihin. Syyttäjien mukaan rakennuslupa annettiin alun perin kuusikerroksisen ostoskeskuksen rakentamiseen, mutta omistajat laajensivat rakennusta luvattomasti kymmenkerroksiseksi tehtaaksi.
Tutkijoiden mukaan rakennus romahti lisäkerrosten painon vuoksi.
Kansalaisjärjestö Transparency Internationalin mukaan tekstiilityöntekijöiden oloihin on tehty joitakin parannuksia onnettomuuden jälkeen, esimerkiksi parannettu rakennuksien turvallisuutta.
Sen sijaan laajempaan vaateteollisuuden epätasa-arvoon ei ole päästy puuttumaan, järjestö arvioi. Työntekijät jäävät usein viimeisiksi tilanteessa, jossa edullisia vaatteita pyritään tuottamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Kansainvälisiä vaatebrändejä on vain vähän suhteessa vaatteiden tuottajien määrään. Tiukassa kilpailutilanteessa isot vaatefirmat pääsevät käytännössä sanelemaan ehtoja tuottajille.
”Tästä johtuen tuottajille jää vain vähän varoja maksaa työntekijöille riittäviä palkkoja ja luoda heille turvallisia työympäristöjä”, järjestön tutkimuskoordinaattori Kaunain Rahman kuvaa.
Alipalkkaus ja tehtaiden vaikeat työolot eivät ole myöskään tehtailla työskentelevien naisten ja tyttöjen ainoa ongelma. Moni heistä joutuu myös kärsimään esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä työpaikalla.
Ihmisoikeusjärjestöt arvostelivat jo vuosi turman jälkeen länsimaisia vaateyhtiöitä Rana Plazan uhrien pettämisestä.