Ukraina on niin omien budjettilukujensa kuin Tukholman rauhantutkimuslaitoksen Siprin lukujenkin mukaan täydessä sotataloudessa. Siprin tilastoinnin mukaan Ukrainan viime vuoden asemenot olivat 44 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli yli seitsenkertaiset vuoden 2021 lukuihin verrattuna. Summa on laskettu nykyisin hinnoin ja vaihtokurssein.
Ukrainan kuluvan vuoden talousarviossa puolustus- ja turvallisuusmenot haukkaavat yli puolet valtion menoista, kertoo uutistoimisto Reuters. Ukrainan valtiovarainministeri Serhi Martšenko arvioi maaliskuussa, että kuluvan vuoden puolustusmenot nousevat 26,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Menot nousevat ennennäkemättömästi samaan aikaan kun bruttokansantuotteen arvioidaan romahtavan 30 prosentilla.
Sipri laskee valtioiden puolustusmenoihin sellaisiakin kuluja, jotka valtiot omassa kirjanpidossaan sijoittavat muille momenteille. Siprin laskelmien mukaan Ukrainan puolustusmenot haukkasivat jo viime vuonna 33,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Naton edellyttämä jäsenmaiden puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on kaksi prosenttia.
Ukraina sijoittuu Siprin laskelmissa sotilasmenoineen sijalle 11 koko maailman tilastossa, jonka ylivoimainen ykkönen on Yhdysvallat, kakkonen on Kiina ja kolmonen Venäjä.
Sipri laskee kuitenkin sotilasavun antajamaan menoksi, mitä se onkin. Jos Ukrainan sotilasmenoihin lisätään maalle tähän asti Kielin maailmantalouden instituutin mukaan luvattu 72 miljardin euron eli 79 miljardin dollarin sotilaallinen apu, nousee valtio kirkkaasti maailmantilaston kolmoseksi.
Sipri arvioi Venäjän sotilasmenojen olleen viime vuonna nykyhinnoin laskien 86,4 miljardia dollaria eli vajaa kymmenesosa Yhdysvaltain sotilasmenoista. Tutkimuslaitos Council on Foreign Relations laskee Ukrainan suurimman avustajan eli Yhdysvaltain antaneen Ukrainalle sotilaallista apua eri muodoissaan tammikuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana yhteensä 46,5 miljardin dollarin edestä.
Tämä merkitsee, että Venäjä jää viime vuoden sotilasmenoineen selvästi Ukrainasta jälkeen, vaikka Ukrainan menoihin lisättäisiin vain viime vuonna annetut avustukset.
Siprin tutkijat huomauttavat, että Venäjän viime vuoden luvut ovat hämärien tilastotietojen mukaan tavallistakin epäluotettavampia. Useiden vuosien mittaiset vertailut sotilasmenojen kehityksestä kiinteillä hinnoilla laskien antavat kuitenkin suuntaa kehityksestä.
Pitkän aikasarjan perusteella Venäjä käytti eniten rahaa aseisiin vuonna 2016, jolloin sotilasmenot olivat vuoden 2021 hinnoin laskien 77,5 miljardia dollaria. Samalla rahanarvolla laskien Venäjän viime vuoden sotilasmenot jäivät 72 miljardiin dollariin. Vuosien 2016–2021 laskevat luvut Siprin tilastossa viittaavat siihen, ettei Venäjä näytä varautuneen ennalta meneillään olevaan hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Paraatimarssin Kiovaan piti Moskovan ennusteissa olla pikku juttu.
Ukrainan sotilaallisesta suorituskyvystä ei viime vuoden lukujen perusteella voi vetää kuitenkaan suuria johtopäätöksiä. Ukrainan sotilasmenot olivat nimittäin Neuvostoliiton romahduksesta lähtien aina vuoteen 2019 saakka vain joitakin prosentteja Venäjän sotilasmenoista.
Ukraina nosti sotilasmenojen bkt-osuuden yli kolmen prosentin Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisen jälkeen vuonna 2015, mutta Venäjä on kuluttanut parhaimmillaan aseisiin ja muuhun sotavoimaansa Siprin lukujen perusteella 5,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Asukasta kohden laskienkin Venäjä on käyttänyt aseisiin vuoteen 2021 saakka noin kolme kertaa enemmän rahaa kuin Ukraina.
Suomen sotilasmenot kasvoivat Siprin mukaan inflaatiokorjattuina vuodesta 2021 vuoteen 2022 peräti 36 prosenttia ja kohosivat viime vuonna 4,8 miljardiin dollariin eli noin 4,4 miljardiin euroon. Tämä oli Siprin mukaan suurin vuosittainen kasvu Suomen sotilasmenoissa sitten vuoden 1962. Tämän vuoden budjettiin puolustusmenoja on merkitty 6,1 miljardia euroa eli kasvua tulisi 20 prosenttia lisää.
