Berliini
Saksan vaikutusvaltaisin mediayhtiö pyrki vaikuttamaan räyhäkkään iltapäivälehtensä kautta härskisti maan politiikkaan. Median paljastamat yhtiön johdon yksityisviestit aiheuttivat huhtikuussa skandaalin.
Bild on Axel Springer -yhtiön lippulaivatuote, Euroopan suurin sanomalehti. Yhtiön johto oli antanut Saksan viime vaalien alla toimitukseen ohjeen yrittää vaikuttaa vaalien tulokseen ja hallituspohjan muodostamiseen.
Toistuvien pyyntöjen ja vaatimusten mukaan erityisen tärkeää oli tukea liberaalipuolue FDP:tä, joka nousikin Saksan hallitukseen vuoden 2021 vaaleissa.
Asia paljastui toimitusjohtaja Mathias Döpfnerin, 60, parin vuoden takaisista viesteistä, jotka tulivat julki Die Zeit -lehdessä 13. huhtikuuta. Lehti kertoi nähneensä sähköposteja ja muita sisäisiä viestejä, joissa piirtyy kuva siitä, miten Springerin johtaja ajaa päälehtensä avulla voimakkaasti Saksaan haluamaansa hallituspohjaa:
Please vahvista FDP:tä.
Voidaanko tehdä vielä enemmän FDP:n hyväksi. Heidän pitäisi saada ainakin 16 prosenttia.
Paljastus viesteistä herätti Saksassa valtavan kohun, joka jatkuu jo kolmatta viikkoa.
Viestit sotivat kaikkia journalismin periaatteita vastaan. Riippumattoman median toimintaan ei kuulu se, että omistaja ohjaa sisältöjä mieltymystensä mukaisesti tai toimittajat yrittävät vaikuttaa vaalitulokseen.
Bildin päätoimittaja Marion Horn kiisti Die Zeitin jutun julkaisun jälkeen ottavansa keneltäkään vastaan ohjeita lehtensä sisältöön.
Saksalainen Bild on Euroopan suurin sanomalehti.
Döpfnerin vuodettujen viestien mukaan FDP:tä nostamalla piti välttää ”punavihreä katastrofi”. Döpfner ajoi viestien perusteella Saksaan kristillisdemokraattien, FDP:n ja vihreiden koalitiota.
Vaalien tuloksena oli hallituksen muodostivat kuitenkin demarit, vihreät ja FDP. ”Punavihreät” kysymykset ovat tehneet hallitustyöstä riitaisen.
Ilmastonmuutosta Döpfner sanoo siteerattujen viestien mukaan kannattavansa vahvasti. Jos hän jotain vihaa, niin tuulivoimaloita.
Ja muslimeja hän pilkkaa.
Tietenkin: sionismi yli kaiken. Israel my country.
Entisen DDR:n asukkaat ovat Döpfnerin mukaan joko kommunisteja tai fasisteja, ei mitään siltä väliltä.
Ällöttävää.
Vuodetut viestit ovat tunnepitoisia, osin englanninkielisiä ja osin huolimattomasti kirjoitettuja. Useissa Die Zeitin siteeraamissa viesteissä Döpfner viittaa äitiinsä, joka ”varoitti aina itäsaksalaisista”.
Fdp:n puheenjohtaja Christian Lindner, Springerin johtaja Mathias Döpfner ja kristillisdemokraattien puoluesihteeri Mario Czaja kustannusalan konferenssissa Berliinissä syyskuussa 2022.
Döpfnerin poliittinen ohjaus Bildiin näyttää poikkeuksellisen häikäilemättömältä. Die Zeit perusteli Döpfnerin yksityisviestien julkaisua yleisellä edulla.
Poliittinen linja sinänsä on erottamaton osa Bildin historiaa. Lehden perustajan Axel Cäsar Springerin vakaumus – esimerkiksi vahva suhde Yhdysvaltoihin ja Israeliin – on aina määritellyt lehteä.
Mediayhtiön perustaja Axel Springer (oik.) poikansa Axel Springer Juniorin kanssa vuonna 1973. Poika kuoli vuonna 1980 ja isä vuonna 1985.
Mielenosoitukset Springeriä vastaan olivat 1960-luvulla rajuja. Kuva vuodelta 1968.
Döpfnerin vaikutus todella näytti toimineen, sanoo HS:n haastattelema saksalainen toimittaja-kirjailija Lorenz Meyer.
Saksassa niin Bildiä kuin julkisesti rahoitettuja yleisradioyhtiöitä ruoditaan kriittisesti useissa blogeissa, ja Meyer on pitkän linjan Bild-kriitikko.
Hän huomauttaa, että nyt on pystytty toteamaan, että heti Döpfnerin suorien kehotusten jälkeen Bildissä ilmestyi FDP:lle suotuisia juttuja. Niiden yhteys on ”tietenkin vain spekulointia”.
Esimerkiksi pyyntöä vahvistaa FDP:tä seurasi juttu, jossa FDP:n likaisen pelin erikoismies Wolfgang Kubicki haukkui demarien Karl Lauterbachia varsin räväkästi. Tämä juttu ilmestyi heti Döpfnerin pyynnön jälkeisenä päivänä.
Lorenz Meyer
Meyerin mukaan erityisen kiinnostavan viestivuodoista tekee se, että Bild on jatkanut pitkään niiden jälkeenkin samalla FDP:tä tukevalla linjalla. Lehti on paljastanut tänä keväänä Saksan hallituksen keskeneräisiä hankkeita, joita FDP on vastustanut.
Näyttää siltä, että ”punavihreän katastrofin” torjunta jatkuu, sillä vuodot Bildille politiikan kulisseista ja niitä seuranneet rajut uhkakuvauutiset ovat hyödyttäneet FDP:tä ja haitanneet vihreitä. Saksan suurimman lehden räväkällä kehystyksellä on Meyerin mukaan suuri vaikutus kansalaismielipiteeseen.
Kevään suuri kiistanaihe liittyy lakiesitykseen, jolla kotitalouksia velvoitetaan siirtymään kaasu- ja öljylämmityksestä ilmastoystävällisempään lämmitysmuotoon. Kaasulämmitysvaltaisessa maassa kyse on valtavan suuresta asiasta, joka liittyy suoraan kansalaisten toimeentuloon.
Bild kirjoittaa suurin kirjaimin ”lämmityskiellosta”. Meyerin mukaa lehti luo mielikuvaa kuin hallitus olisi tulossa kytkemään ihmisiltä lämmityksen pois kodeista päältä.
Lakiesitystä on valmistellut vihreiden energiaministeri Robert Habeck.
Kiistelyn aikana vihreiden päävastustajan, oikeistopopulistisen AfD:n kannatus on kasvanut ja vihreiden kannatus laskenut.
Axel Springerin leski Friede Springer on nostanut Döpfnerin kuin perijän asemaan. Vuonna 2020 Friede Springer lahjoitti Döpfnerille 15 prosenttia yhtiön osakkeista.
Döpfner on paitsi Springerin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, myös merkittävä omistaja. Hän on myös ostanut Springerin osakkeita, joista hän omistaa nyt 22 prosenttia.
Döpfner on kieltäytynyt haastatteluista. Paljastusten jälkeen Bildissä julkaistiin hänen itse kirjoittamansa juttu, jossa hän pyysi anteeksi sitä, että hänen sanansa ovat ”suututtaneet, hämmentäneet ja loukanneet monia”.
”Kun olen vihainen tai iloinen, kännykkäni on kuin ukkosenjohdatin”, hän selitti.
Bild julkaisi aiheesta muitakin juttuja. Yhdessä niistä kerrottiin, että osa Itä-Saksasta kotoisin olevista työntekijöistä nauraa Döpfnerin huonoille jutuille, mutta osa on ottanut kommentit erittäin raskaasti.
Mathias Döpfner ja Friede Springer jälkimmäisen 75-vuotisjuhlissa vuonna 2017. Vuonna 2020 Springer nosti Döpfnerin perijän asemaan lahjoittamalla hänelle suuren määrän yhtiön osakkeita.
Paljastusten ilmestyttyä Saksan hallituksen edustaja Carsten Schneider, joka vastaa entisen DDR:n asioista, vaati Döpfnerin eroa.
Meyer ei usko, että Döpfner on eroamassa. Hänen asemansa riippuu Springerin amerikkalaisesta suuromistajasta, pääomasijoitusyhtiö KKR:stä.
KKR:ää kiinnostaa tietenkin ennen kaikkea Springerin tulos. Döpfner on sanonut lopettavansa printtilehdet lähivuosina, vähentävänsä työpaikkoja ja tavoittelevansa 100 miljoonan euron kannattavuuden parantamista seuraavien kolmen vuoden aikana.
Alkuvuodesta Bildin kolme päätoimittajaa saivat lähteä, ja ovi on käynyt Bildin tornitalossa muutenkin tiuhaan.
Döpfner on ajanut Springeriä voimakkaasti digiaikaan ja kansainväliseen kasvuun, erityisesti Yhdysvalloissa. Springerin prioriteetti on Döpfnerin mukaan kasvaa suurilla markkinoilla ja englanninkielisessä maailmassa.
Vuonna 2015 Springer yritti ostaa Financial Timesin, mutta epäonnistuttuaan siinä osti amerikkalaisen Business Insiderin. Vuonna 2022 se nappasi verkkolehti Politicon, joka seuraa politiikkaa niin Yhdysvalloissa kuin EU:ssa.
Jälkimmäinen ostos oli Döpfnerin mukaan Springerin historian kallein yritysosto. Edellinen ennätys koski ranskalaista SeLoger-kiinteistöportaalia, jonka hinta oli 630 miljoonaa euroa.
Meyerin mukaan on mahdollista, että Die Zeitin paljastuksilla ei ole mitään vaikutusta mihinkään.
Eikö ole yhteiskunnallisen luottamuksen ja demokratian kannalta ongelmallista, jos riippumattoman journalismin kaavussa yritetään tietoisesti vaikuttaa vaalitulokseen, eikä toiminnan paljastumisesta ole mitään seurauksia?
”Se on kieltämättä aika dystooppista.”
Hänen mukaansa jo tätä ennen tabu toisensa jälkeen on murrettu ja ihmisten sietokyky tuntuu kasvavan sitä suuremmaksi, mitä kovempia paljastuksia tulee. Uudet viestit eivät välttämättä enää edes kohauta.
Kohu saa jatkuvasti uusia käänteitä.
Vappuviikon maanantaina selvisi, että Springer on haastamassa oikeuteen Bildin entisen päätoimittajan Julian Reicheltin.
Reichelt oli useiden mediatietojen mukaan Döpfnerin luotettu ja Bildin nykyisen poliittisen räyhäkkyyden arkkitehti. Meyerin mukaan Reichelt yritti tehdä Bildistä myös Saksan Fox News -tyyppistä kanavaa.
Julian Reichelt kasvatti live-esityksiä Bildin verkossa, mutta niitä on sittemmin ajettu alas.
Bild perusti kaapelitelevisiokanavan ja lisäsi netin livelähetyksiä voimakkaasti. Nyt toimintaa on supistettu.
Mediatietojen mukaan Reichelt on saanut seitsennumeroisen erorahan potkujensa yhteydessä, mitä yhtiö aikoo vaatia takaisin. Lisäksi entinen työnantaja on perimässä Reicheltilta myös kuusinumeroista sopimussakkoa.
Reicheltia epäillään yleisesti Döpfnerin viestien vuotajaksi, mahdollisena motiivinaan kosto saamistaan potkuista vuonna 2021.
Torstaina kohuun tuli uusi yllätyskäänne. Berliner Zeitung -lehden kustantaja Holger Friedrich myönsi Der Spiegelin haastattelussa saaneensa Reicheltilta Springerin sisäisiä viestejä ja informoineensa niistä yhtiötä, koska ne rikkoivat yksityisyyden suojaa.
Myös Friedrichin toiminta – ilmianto – herätti yleistä pöyristymistä mediapiireissä. Reichelt näyttää yhä selvemmin kohuviestien vuotajalta, mutta onko vuotajan paljastaminen oikein?
Torstaina Der Spiegel kertoi myös, että Döpfner on saanut hulppeassa villassaan olevaan yksityismuseoonsa yli 7 000 euron koronatuet. Döpfnerillä kerrotaan olevan valtava alastomia naisia esittävien taulujen kokoelma.
Lorenz Meyerin mukaan koko vyyhti alkaa muistuttaa päivä päivältä enemmän Netflix-sarjaa pettämisineen, juonitteluineen, valtapeleineen, häikäilemättömine manipulaatioineen ja tabujen rikkomisineen.
Vaalit, joissa Döpfnerin vaikutusta monet pitävät nyt selvänä, käytiin syyskuussa 2021. Seuraavassa kuussa Julian Reichelt sai Bildin päätoimittajan paikalta potkut. Potkujen syy ei liittynyt journalismiin, vaan väitteisiin seksistä ja kokaiinista työpaikalla.
Der Spiegel paljasti jo maaliskuussa 2021 tietoja Reicheltin suhteista nuoriin naistoimittajiin, jotka olivat hänestä ammatillisesti riippuvaisia.
Sisäisen selvityksen jälkeen Springer myönsi Reicheltin käyttäytyneen epäasiallisesti , mutta vasta New York Timesin yksityiskohtainen juttu aiheesta johti Reicheltin potkuihin saman vuoden lokakuussa.
Bildin sisäistä vallankäyttöä ja nuorten naistoimittajien hyväksikäyttöä on tutkinut parin vuoden ajan myös toimittaja Pia Stendera, jonka kahdeksanosainen Boys Club -podcast on julkaistu vasta osittain.
Reicheltin lisäksi Stendera on tutkinut myös Bildin journalistista koneistoa.
Stenderan mukaan Bildin rajun kantaaottava ja polarisoiva journalismi turvapaikanhakijoista on vaikuttanut koko muuhunkin saksalaismediaan.
Mediaimperiumin johtaja on itsekin puhunut polarisaatiosta.
”Maailmassa, jossa yhteiskunnat polarisoituvat ja populismi leviää, on riippumaton journalismi tärkeämpää kuin koskaan”, Döpfner sanoi kaksi vuotta sitten Handelsblattin haastattelussa, jossa hän kertoi Springerin ostavan amerikkalaisen Politicon.
Tätä julistusta on arvioitu kriittisesti.
Vuonna 2020 Washington Post julkaisi haltuunsa saaman sähköpostiviestin, jossa Döpfner kehotti Yhdysvaltain presidentinvaalien alla lähimpiä kollegoitaan rukoilemaan Donald Trumpin voiton puolesta.
Meyerin mukaan Döpfnerin ja Reicheltin edustama sanoma on oikeastaan vain vahvistunut viime vuosina. Ja vahvistunee edelleen. Reichelt on avannut potkujensa jälkeen omien sanojensa mukaan ”pelottoman ja epäkunnioittavan” YouTube-kanavan, jolla on jo yli 300 000 tilaajaa.
Lue lisää: Saksan hallituksen kriisi-istunto keskeytettiin, kesti sitä ennen melkein vuorokauden
Lue lisää: Bild-lehden päätoimittaja erotettiin: Syytetään salasuhteista harjoittelijoihin