Ukrainalainen sanomalehti Ukrainska Pravda julkaisi viime torstaina laajan artikkelin Ukrainan odotetun vastahyökkäyksen valmisteluista. Lehden mukaan juttuun kootut tiedot ”eivät paljasta Ukrainan hyökkäyssuunnitelmia eivätkä vahingoita Ukrainan armeijaa”.
Kymmeniin nimettöminä puhuneiden virkamiesten, diplomaattien ja sotilaiden haastatteluihin perustuvan artikkelin mukaan Ukraina aloittaisi vastahyökkäyksen venäläismiehittäjien kimppuun vasta touko-kesäkuussa. Hyökkäykseen olisi koottu ainakin 16 prikaatia eli yhteensä 40 000–50 000 sotilasta.
Huhtikuun alussa julkisuuteen tulleen Yhdysvaltain tietovuodon perusteella on arvioitu, että Ukraina olisi kokoamassa 12 prikaatia eli yhteensä 30 000–35 000 sotilasta vastahyökkäykseen, joka voisi alkaa huhti-toukokuun vaihteessa. Näistä prikaateista yhdeksän olisi tietojen mukaan koulutettu ulkomailla ja kolme olisi koottu ja varustettu Ukrainassa.
Uutistoimisto Reuters kertoi Yhdysvaltain tietovuodon julkitulon aikoihin, että Ukrainan sisäministeriö on kokoamassa omaa ”hyökkäyskaartiaan”, johon koottaisiin sotilaita kansalliskaartista, poliisista ja rajajoukoista. Kaartiin on sittemmin värvätty taistelijoita myös julkisella värväyskampanjalla.
Reutersin mukaan hyökkäykseen valmennettujen joukkojen kokonaisvahvuus nousisi näiden joukkojen myötä ainakin 40 000 sotilaaseen.
Latviassa toimivan venäläisen uutissivuston Meduzan mukaan Ukrainan sisäministeriön hyökkäyskaartissa olisi kaikkiaan yhdeksän prikaatia tai prikaatitason joukkoa ja kaikkiaan vastahyökkäykseen osallistuisi 22 prikaatia. Sotilaiden kokonaismäärä voisi siten nousta yli Ukrainska Pravdan arvion.
Yhdysvaltalainen verkkolehti Politico uutisoi tiistaina nimettömiin yhdysvaltalaislähteisiin perustuen, että presidentti Joe Bidenin hallinto valmistautuu kaikessa hiljaisuudessa Ukrainan vastahyökkäyksen epäonnistumiseen. Ukrainan laajaa tukemista kannattanut Bidenin lähipiiri pelkää Politicon mukaan joutuvansa ryöpytykseen kotikentällä, jos Ukrainan menestys ei ole odotettu.
Ukrainska Pravdan haastattelemat ukrainalaislähteet pitävät suurimpana syynä vastahyökkäyksen siirtämiselle aiottua myöhemmäksi lännen sotakaluston hidasta saapumista Ukrainaan.
”Mitä poliitikot julistavat ja mitä oikeasti saadaan valmiiksi, ne ovat kaksi eri asiaa”, lehdelle puhunut sotilaslähde sanoo. ”Heidän [Ukrainan liittolaisten] kalustoaan on usein säilytelty avoimen taivaan alla ja vaikka paperilla kaikki näyttää hienolta, niin todellisuus on mutkikkaampi.”
Ukraina tarvitsee lähteiden mukaan muun muassa pidemmän kantaman raketteja Himars-heittimiin ja lentokoneista ammuttavia Harm-tutkantuhoamisohjuksia.
Ukrainan toivelistaan kuuluu puoli miljoonaa 155 millimetrin tykistöammusta. Tämä viittaa siihen, että vastahyökkäysoperaation arvellaan kestävän noin kuukauden.
Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar kertoi viime viikolla, että Ukrainan vastahyökkäyksen valmistelut ovat itse asiassa koko ajan käynnissä rintamalla. Maljarin mukaan mitään ilmoituksia hyökkäyksen varsinaisesta alkamisesta ei anneta.
Ukrainan turvallisuusneuvoston pääsihteeri Oleksi Danilov sanoi Ukrainska Pravdalle aiemmin, että ”koko maailmassa korkeintaan viisi ihmistä tietää”, milloin ja missä Ukrainan vastahyökkäys alkaa.
Ukrainska Pravdan mukaan valmisteluja on tehty presidentti Volodymyr Zelenskyin tiukassa valvonnassa. Lehden mukaan runsaan kymmenen hengen ydinryhmä kokoontui presidentinpalatsiin Kiovan Bankovakadulle huhtikuun alussa. Tapaamisessa sovittiin Zelenskyin suorista yhteyksistä uusiin prikaateihin.
Lehden haastatteleman hallintolähteen mukaan kyse ei ole Zelenskyin harjoittamasta mikrojohtamisesta vaan nopeasta ja avoimesta tiedonkulusta.
”Presidentin lähipiiri pystyy näin auttamaan sotilaita todella nopeasti”, lähde sanoo. ”Ja toisaalta presidentillä on suora yhteys prikaateihin, joten sotilaat tai virkamiehet eivät voi raportoida, että kaikki on loistavasti, jos tosiasiassa ollaan ongelmissa.”
Ukrainalaislähteiden mukaan suurella osalla sisäministeriön kokoamista ”hyökkäyskaartin” joukoista on aiempaa taistelukokemusta. Mukana on ainakin yksiköitä, joiden taistelijat ovat osallistuneet muun muassa Mariupolin, Severodonetskin, Lysytšanskin ja Bahmutin tuhoisiin taisteluihin.
Ukraina siirsi vuonna 2014 Itä-Ukrainan sotaan muodostettuja vapaaehtoispataljoonia myöhemmin sisäministeriön alaisuuteen. Joukoissa on siten sotilaita, joilla voi olla pitkäkin taistelukokemus.
Ukrainska Pravdan haastattelema, hyökkäyskaartiin kuuluva pataljoonankomentaja Konstjantin Vahramejev sanoo, että hänen joukoistaan 80 prosenttia on kokenutta väkeä vakinaisesta palveluksesta ja vain 20 prosenttia tulee värväyskampanjan kautta.
Vahramejevin mukaan sotilaiden koulutus kestää vielä kuukauden. Ukrainska Pravdan tietojen mukaan ainakin sisäministeriön prikaatien pioneereja, lääkintämiehiä ja aliupseereita koulutetaan parhaillaan Puolassa, Britanniassa ja Saksassa. Koulutus kestää vähintään 45 vuorokautta.
Armeijan 12 uutta prikaatia sen sijaan kootaan kootaan tietojen mukaan lähinnä uusista sotilaista, joilla ei ole taistelukokemusta.
Lehden haastattelema ammattisotilas arvostelee nimettömänä ”kadulta värvättyjen sotilaiden” lähettämistä hyökkäyksen kärkeen.
”Uudet ja vanhat prikaatit, kuka menee mihinkin, milloin ja miten ja missä kokoonpanossa, se on johdon päätettävissä”, Ukrainska Pravdan haastattelema pääesikuntalähde sanoo. ”Älkää vetäkö nopeita johtopäätöksiä, suunnittelu on kaikki kaikessa.”
Oikaisu 25.4. kello 19.12: Artikkelin kuvatekstissä luki aiemmin virheellisesti, että sotilaalla olisi pienoiskranaatinheitin. Kuvassa on kuitenkin kranaattipistooli.