Tanskan puolustusvoimat on vahvistanut, että Venäjän Itämeren-laivaston pelastusalus SS-750 oli Nord Stream -kaasuputkien räjähdyspaikalla neljä päivää ennen putket tuhonnutta iskua. Asiasta kertoi tanskalainen Dagbladet Information -lehti perjantaina.
SS-750 on erikoistunut sukellusveneiden ja niiden miehistöjen pelastamiseen. Sen varustukseen kuuluu 13,5-metrinen piensukellusvene AS-26 Priz, joka pystyy työskentelemään kilometrin syvyydessä neljän hengen miehistöllä 120 tunnin ajan tai kauko-ohjattuna matalammalla syvyydellä lyhyemmän ajan.
Sukellusvene kykenee nostamaan meren pohjassa 50 kilon taakkoja ja kuljettamaan 20 hengen kuormaa muutaman tunnin.
Tanskan merivoimien mukaan sillä on hallussaan 26 valokuvaa SS-750-aluksesta putkien räjähdyspaikalla Bornholmin saaren koillispuolella.
Information teki aiemmin puolustusvoimille tietopyynnön valokuvista ja sai kielteisen vastauksen. Vastauksesta kuitenkin selvisi, että kaikkiaan paikalle 22. syyskuuta 2022 Tanskan Rødbyhavnista kiiruhtanut partioalus Nymfen otti venäläisaluksista 112 valokuvaa tai videota.
Venäläisiä aluksia oli tästä päätellen paikalla ennen räjähdyksiä useampi kuin yksi. Kaasua Venäjältä Saksaan siirtäneet putket räjäytettiin syyskuun 26. päivänä 2022.
Useamman Venäjän laivaston aluksen paikallaolosta kertoi ensimmäisenä saksalainen verkkolehti T-Online maaliskuun 25. päivänä. Lehti oli saanut omilta tiedustelulähteiltään vihjeen, jonka mukaan räjähdyspaikalla olisi ollut ennen putkien tuhoutumista peräti kuusi venäläisalusta.
T-Online värväsi tanskalaisen avointen lähteiden tiedustelutietojen keräämiseen erikoistuneen Oliver Alexanderin selvittämään asiaa. Alexander penkoi viikon merenkulun AIS-järjestelmän historiatietoja, kaupallisten satelliittien keräämää materiaalia ja Venäjän asevoimien omia ilmoituksia viime syksyltä. Alexander julkaisi oman selvityksensä verkossa samaan aikaan kun T-Onlinen uutinen tuli julki.
”Aurinko oli laskenut Bornholmin saarella yli kaksi tuntia aiemmin. Merellä oli pimeää.
Alexanderin selvityksen mukaan Venäjän Itämeren-laivasto aloitti Kaliningradin edustalla syyskuun 19. päivänä merisotaharjoituksen, johon osallistui ainakin 17 alusta.
Syyskuun 21. ensimmäisen päivän aamuna harjoituksesta irtaantui kolme alusta: 98-metrinen pelastusalus SS-750 sekä pelastushinaajat SB-123 ja Aleksandr Frolov. Alukset purjehtivat länteen ja hinaajat sulkivat sijainnin kertovan AIS-lähettimensä tultuaan Puolan talousvesille.
Saman päivän iltana kolmikon perään lähti venäläinen tiedustelualus Syzran. Syzran rakennettiin alun perin Neuvostoliiton kalastuslaivaston käyttöön mutta tungettiin myöhemmin täyteen elektroniikkaa ja luovutettiin laivaston käyttöön.
Lisäksi länteen lähtivät fregatti Jaroslav Mudryi ja korvetti Soobrazitelnyi. Kuinka lähellä räjähdyspaikkaa nämä kaksi sota-alusta kävivät, se on Alexanderin selvityksen mukaan epäselvää.
Syyskuun 22. päivänä kaksi ”pimeää”, sadan ja 130 metrin mittaista alusta oli Puolan edustalla lähellä Puolan vetämää Naton merisotaharjoitusta. Aleksander päättelee, että nämä saattoivat olla fregatti Jaroslav Mudryi ja korvetti Soobrazitelnyi.
Ensinnä liikkeelle lähtenyt kolmikko saapui räjähdysalueelle selvityksen mukaan puoli kymmenen aikaan Tanskan ja Ruotsin aikaa keskiviikkoiltana 21. syyskuuta 2022. Aurinko oli laskenut Bornholmin saarella yli kaksi tuntia aiemmin. Merellä oli pimeää.
Ajoitus oli muutenkin hyvä. Helsingissä vieraillut yhdysvaltalainen maihinnousun tukialus Kearsarge ja sen mukana Itämerellä purjehtineet Yhdysvaltain laivaston San Antonio ja Gunston Hall olivat juuri poistumassa Atlantille Tanskan salmissa eivätkä venäläisalukset luultavasti enää näkyneet niiden tutkissa.
Venäläisten epäonneksi Puolan Gdyniasta ilmaan noussut Yhdysvaltain asevoimien MH60R-kopteri kuitenkin lensi saattueen ylitse juuri ennen kuin ne saapuivat Bornholmin koillispuolelle. Tanskan partioalus Nymfen lähti liikkeelle vain 20 minuuttia sen jälkeen, kun venäläiset olivat saapuneet räjähdysalueelle, joten se saattoi saada hälytyksen helikopterin havaittua ”pimeänä” seilaavat venäläiset. Toinen mahdollisuus on, että ne näkyivät Bornholmin tutkissa.
Torstaiaamuna 22. syyskuuta havahtuivat sitten muutkin. Puolan Bryza- ja Ruotsin Argus-tiedustelukoneet lensivät alueen yllä ja Ruotsin merivoimien korvetti Visby ponkaisi paikalle 27 solmun vauhdilla tukikohdasta Karlskronasta.
Venäläiset olivat kuitenkin tekemässä lähtöä ja purjehtivat Baltiskin sotasatamaan Kaliningradiin perjantaina 23. syyskuuta.
Hinaajakaksikko kytki AIS-lähettimet päälle päästyään Venäjän vesille. Viiden mailin päässä kotirannasta niitä odotti komentoalus KSV-2168, jota myös amiraalin veneeksi kutsutaan. Hinaajat jäivät syystä tai toisesta 12 tunniksi ankkuriin amiraalin veneen viereen.
Aiemmin huomiota on kiinnitetty myös muihin aluksiin, jotka ovat olleet kaasuputkien räjähdysalueella epäilyttäviin aikoihin viime syyskuussa. Venäläiskadettien koulutusaluksena käytetty purjealus Sedov lähti Kaliningradista länteen syyskuun 18. päivänä ja oli räjähdysalueella samoihin aikoihin kuin Venäjän laivaston muutkin alukset. Myöhemmin paikalla on liikkunut muun muassa venäläinen huoltoalus Nefrit.
Venäläistä öljyä Ust-Lugan satamasta kuljettava kreikkalaisalus Minerva Julie taas lillui Bornholmin koillispuolella päiväkausia syyskuun alkupuolella. Asiasta kertoi ensimmäisenä Verkkouutiset.
Venäjää epäiltiin tuoreeltaan lännessä laajasti kaasuputkien räjäyttämisestä, Moskova taas syytti teosta Yhdysvaltoja. Myöhemmin syyllisiksi on väitetty myös ”Ukraina-mielisiä” yksityishenkilöitä.
Yhdysvallat, Tanska, Ruotsi ja Puola näyttävät joka tapauksessa seuranneen tarkasti venäläisten alusten liikkeitä alueella neljä vuorokautta ennen räjähdyksiä eivätkä Nato-liittolaiset näytä jakaneen kaikkea tietoaan asiasta kiinnostuneille.
