Venäjä on kaivanut juoksuhautoja, rakentanut panssariesteitä ja bunkkereita ja miinoittanut puolustuslinjoja tuhansien kilometrien verran itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa.
Linnoitteiden mittakaava paljastuu uutistoimisto Reutersin grafiikoista, jotka on laadittu Planet Labs PBC -yhtiön satelliittikuvien perusteella.
Venäjä on varautunut Ukrainan odotettuun vastahyökkäykseen viime marraskuusta alkaen rakentamalla kiihtyvällä tahdilla erilaisia linnoitteita nykyisen rintamalinjan tuntumaan mutta myös kauaksi sen taakse.
Eniten varustuksia on Zaporižžjan alueen keskiosassa, jossa Ukraina voisi edetä etelään Melitopolin ja Berdjanskin kaupunkien suuntaan ja katkaista Venäjän miehittämän eteläisen alueen. Ainakin Tokmakin ja Bilmakin kaupungit on ympäröity erilaisilla puolustusvarustuksilla kokonaan.
Vahvoja linnoitteita on myös Krimin niemimaan pohjoisosassa. Monin paikoin puolustuslinjoja on useampia 300–500 metrin välein ja myös niiden välit on miinoitettu.
Samoista satelliittikuvista paljastuu, kuinka laajat varustukset Venäjä on rakentanut omalle maaperälleen Ukrainan-vastaisen rajan itäpuolella. Linnoitteita Brjanskin, Kurskin ja Belgorodin alueille Länsi-Venäjälle ryhdyttiin rakentamaan venäläisten tiedotusvälineiden mukaan jo viime syksynä.
Kolmella Venäjän alueella on yhteistä rajaa Ukrainan kanssa yhteensä yli tuhat kilometriä. Puolustusvarustuksia on koko matkalla, tosin ne eivät muodosta satelliittikuvien perusteella yhtenäistä linjaa. Suurin parin kolmenkymmenen kilometrin mittainen aukko on Venäjän Brjanskin ja Ukrainan Sumyn alueiden välisellä rajaosuudella.
Etelämpänä juoksuhautoja ja panssariesteitä on enemmän. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n venäjänkielinen palvelu kertoi lokakuun lopussa, että esteitä rakennettiin Kurskin ja Belgorodin alueella osittain kolmeen perättäiseen linjaan. Kauimmaiset Venäjän puolustuslinjat ovat grafiikkojen perusteella yli kymmenen kilometrin päässä rajasta.
BBC:n mukaan alueelle on tuotu samoja venäläisyritysten valmistamia valmisbunkkereita, joita valtiollisen Vesti-uutiskanavan mukaan on toimitettu runsain mitoin miehitetyille alueille Ukrainaan.
Varustautumisen perusteella voisi päätellä Venäjän valmistautuvan puolustusliitto Naton massiiviseen hyökkäykseen Venäjän maaperälle. Toisaalta pikaisesti rakennetut puolustuslinjat ovat enimmäkseen tyhjät, sillä sotilaat ovat etupäässä Ukrainassa.
Eikä koko linnoitusoperaation hintalappukaan kovin suurelta näytä. Talouslehti Kommersant kertoi viime viikolla, että Brjanskin alueen rajalinnoitteiden kokonaiskustannus on 500 miljoonaa ruplaa eli nykykurssilla noin 5,6 miljoonaa euroa.
Tästä voi päätellä, että koko Ukrainan-vastaisen rajan linnoitustöiden hinta tuskin nousee 30 miljoonaan euroon, vaikka varustuksia on Kurskin ja erityisesti Belgorodin alueella enemmän.
Venäjä on väittänyt koko hyökkäyssotansa ajan Ukrainan tehneen iskuja Venäjän puolelle niin raketinheittimin kuin tykistöllä ja lennokeillakin. Ukraina ei ole väitteitä kiistänyt eikä vahvistanut.
Samalla raja-alueiden kuvernöörit ovat kertoneet kunnianhimoisista investoinneista rajaseudun kaupunkien pommisuojiin. Venäläisissä kerrostaloissa väestönsuojia ei perinteisesti ole.
Lisäksi vakinaisen armeijan ja reserviläisten näkyvyys rajakaupungeissa on lisääntynyt Venäjän siirrellessä joukkojaan Ukrainan sodan rotaatioiden ja painopisteiden mukaan.
Kaikesta tästä seuraa, että seudun venäläisasukkaat alkavat olla sotatunnelmissa, vaikka oikeasti sodassa ovatkin heidän länsinaapurinsa Ukrainan puolella.
”Koko lääni on juoksuhaudoissa”, Kurskin alueen asukas kommentoi viestissään Latviassa ilmestyvälle venäjänkieliselle Spektr-verkkolehdelle. ”Panssareita riittää, ikkunoiden edessä on hiekkasäkkejä, sotilaita luotiliiveissä on joka puolella.”
Nimettömänä esiintyvän kaupunkilaisen mukaan maaseudun kylissä oli ennen tyhjää mutta nyt ei asuntoa löydy, koska kaikki haluavat muuttaa kauaksi kaupungeista, sotilaskohteista ja muista vaarallisina pidetyistä laitoksista. Kuten Kurskin ydinvoimalasta kaupungin länsipuolelta – Ukraina on väittänyt Venäjän varastoivan voimalassa ohjuksia.
BBC:n venäjänkielisen toimituksen toimittaja Ilja Abišev epäilee artikkelissaan, että koko touhun perimmäinen tarkoitus onkin tunnelman luominen. Juoksuhautoja siis kaivettaisiin propagandasyistä.
Abišev siteeraa Venäjän presidentinhallinnon varajohtajaa Sergei Kirijenkoa: ”On välttämätöntä [ymmärtää], että kyseessä on nimenomaan kansallinen sota, johon jokaisen ihmisen on koettava osallisuutta.”
