Sevilla
Tähän tulee ensimmäinen vilpolahuone. Arkkitehdit Adriano Jiménez, Sergio Rodríguez ja Maria Salas Mendoza kantavat puisten kalusteiden osia Felipe Gonzálezin kirjastoon Espanjan Sevillassa. Helleaalto kurittaa jo nyt kaupunkilaisia. Kesän kuumuudessa pärjäämisestä on tullut huoli, johon Sevillan kaupunki yrittää vastata.
”Yleisiin kirjastoihin luodaan pakopaikat, jonne kuka tahansa voi tulla suojautumaan kuumuudelta”, Maria Salas Mendoza kertoo.
Kun ensimmäinen vilpolahuone on sisustettu, työ jatkuu niin, että samanlainen tulee Sevillan kaikkiin julkisiin kirjastoihin.
Arkkitehdit Sergio Rodríguez (vas), Adriano Jiménez ja Maria Salas Mendoza kokosivat ilmastopakohuonetta Felipe Gonzálezin kirjastossa Sevillassa.
Kolmikko esittelee prototyyppiä, jonka he ovat kehittäneet yhteistyössä ympäristötutkijakollegan sekä Sevillan teknisen korkeakoulun Etsan kanssa. Sen laboratoriossa opiskelijat ovat leikanneet muodokkaat ja modernit kaluste-elementit niin lasten kuin aikuisten tarpeisiin.
Arkkitehdit koeistuvat lasten penkistöä, jossa on tarkoitus järjestää myös lukutuokioita. Hyllyihin on tulossa varsinkin ilmastoaiheista kirjallisuutta ja viherkasveja. Kirjastokorttia huoneiden käyttöön ei tarvita.
”Näistä tulee upeita demokraattisia tiloja jokaiselle”, Sergio Rodríguez kehuu.
Maria Salas Mendoza mallaa viherkasvien paikkoja. Yhdysvaltain avaruustutkimusviraston Nasan listalta valittujen ruukkukasvien tehtävänä on raikastaa ilmaa.
Kirjastojen käsienpesualtaisiin asennetaan vettä säästävä kierrätysjärjestelmä. Rodríguez esittelee, miten kädet pestään ympäristöystävällisellä luomusaippualla, ja vesi valuu kanisteriin.
”Vedellä kastellaan kirjaston kasvit. Prototyyppiä voi hyödyntää laajasti”, hän sanoo kyyristellessään lavuaarin ja wc-istuimen välissä.
Arkkitehti Maria Salas Mendoza asetteli viherkasveja paikkoihin, joihin päästetään valoa.
Sergio Rodríguez näyttää, miten käsienpesuvesi kierrätetään viherkasvien kasteluun. Adrian Jiménez kurkki taustalla.
ILTA-AURINKO kipunoi ohi virtaavan Guadalquivirjoen pinnasta sisään kirjastoon. Sergio Rodríguez turvautuu aurinkolaseihin. Arkkitehdit tekevät tänään töitä iltayhdeksään, mikä ei ole harvinaista Espanjan toiseksi kuumimmassa suurkaupungissa: illalla on viileämpää.
Kesä muuttaa Andalusian pääkaupungin tuliseksi pätsiksi. Puolenpäivän jälkeen on vaivalloista liikkua ulkona. Silloin ilmastointilaitteet humisevat kodeissa ja työpaikoilla. Ikkunaluukut ja raskaat sälekaihtimet pimentävät huoneistot siestan aikaan.
Kadunvarsien lämpötilanäytöt voivat osoittaa 50:tä celsiusastetta, vaikka ilmatieteen laitoksen mukaan olisi vähemmän.
Andalusian pääkaupunki Sevilla on tilastollisesti Espanjan toiseksi kuumin yli 100 000 asukkaan kaupunki.
Toinen historiallinen andalusialaiskaupunki, Córdoba, on Espanjan yli 100 000 asukkaan kaupunkien kuumuustilastojen ykkönen. Äskettäisissä poikkeuksellisissa helteissä Córdobassa rikkoutui huhtikuussa mitattu Espanjan ennätys 38,7 astetta.
Arkkitehtikolmikosta Adriano Jiménez on kotoisin Sevillasta, ja hän toteaa elämisen aikataulujen muuttuneen tänä vuonna poikkeuksellisen varhain keväällä.
”Keskellä viikkoa kadut ovat täynnä väkeä klo 23”, Jiménez kuvailee. Ilmastointilaitteet hurisivat öisin jo huhtikuussa.
Hän sanoo itse karaistuneensa kuumuuteen jo lapsena, eikä koe helteen kiusaavan.
Työtoveri Maria Salas Mendoza on kotoisin Pyreneitten vuoristosta Ranskan rajan tuntumasta. Hän muutti Sevillaan parikymmentä vuotta sitten, mutta ei siedä kuumuutta vieläkään.
”Olen totutellut matkimalla kaverieni käytöstä: miten he pukeutuvat peittävästi, etteivät auringonsäteet pääse iholle. Miten he syövät kylmiä ja raikkaita ruokia. Miten he liikkuvat. Yritän aina kulkea varjon puolella ja halki virhealueiden, puistojen ja puutarhojen.”
Pyreneitten vuoristosta Sevillaan muuttanut Maria Salas Mendoza sanoo nauttivansa kylmästä ja lumesta.
Vilpolat ovat ensimmäinen käytännön toimenpide Sevillan kaupungin ja yliopiston laajassa pilottihankkeessa ilmastohätätilan lievittämiseksi. Kaupunki ja yliopiston arkkitehtuurin korkeakoulu Etsa perustivat kolmeksi vuodeksi ekologisen kaupunkisuunnittelun eli ilmastohelpotuksen opetusyksikön viime vuonna.
Varjoisien ja viileiden keitaiden luominen julkisiin sisätiloihin ja ulos vaikka toreille valittiin ensivaiheen kiireisimmäksi päämääräksi, Etsan johtaja, professori Ramon Pico sanoo.
Felipe Gonzálezin kirjaston suojakeitaan avajaiset järjestetään torstaina 11. toukokuuta, ja muut kirjastot seuraavat perässä.
”Ilmastopakopaikat tarjoavat suojaa terveytensäkin puolesta kuumuudelle herkimmin altistuvalle väestölle kuten lapsille, ikäihmisille, raskaana oleville naisille, sairaille sekä heille, joille oman kodin ilmastointi käy liian kalliiksi. Myös vesipisteitä on oltava ulottuvilla eri puolilla kaupunkia”, Pico luettelee työhuoneellaan.
Professori Ramon Pico johtaa uutta poikkitieteellistä ekologisen kaupunkisuunnittelun oppituolia.
Uudessa opetusyksilössä agronomit, antropologit, arkkitehdit, psykologit, sosiologit, insinöörit, biologit ja ympäristötieteilijät ratkovat, millaisin keinoin eläminen pysyy siedettävänä, vaikka ilmastokriisi sinkoaisi Sevillan kesälämpötiloja 55 asteeseen.
Vuonna 2025 tuloksena pitäisi olla kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelun tiekartta.
Professori Pico on polkenut pyörällä yliopistolle, jonka lähikadut on puskettu täyteen henkilöautoja. Liikenne saa uudistusehdotuksissa osansa. Keskustan liikenneruuhkat luovat ”kuumuuden kuplia”.
”Yksi auto pois, kaksi puuta tilalle”, professori sanoo.
Autoilla on pääsy historiallisesti loistokkaan Sevillan vanhimpiin kortteleihin. Tätä halutaan rajoittaa.
Porotus ei ole sevillalaisille uutta. Helteissä on hikoiltu kautta kaupungin historian. Pico muistelee lapsuutensa kesiä puoli vuosisataa sitten: 43 astetta ilman ilmastointia.
Mutta nyt levottomuutta herättää tukahduttavien vuorokausien ulottuminen entistä varhaisempaan keväälle ja myöhempään syksyyn. Piinan intensiteetti voimistuu: viime heinäkuussa 21 peräkkäistä päivää yli 40 asteen päivälämpötilassa läkähdyttivät sevillalaisia.
Ihmiset ovat professorin mukaan turtuneet luottamaan, että jatkuvan ilmastoinnin kaltaisella nykytekniikalla selvitään aina pahimman yli. Energiakriisin puhjettua tämä myytti kuitenkin murtui. Kaupungin sähkönjakelu on kärsinyt katkoksista verkon ylikuormittuessa.
Lähes 700 000 asukkaan kulttuuriperintökaupunki vanhoine keskustakortteleineen ja uusine lähiöineen on muuttunut ilmastonmuutoksen koelaboratorioksi, julisti Sevillan pormestari Antonio Muñoz, kun hän esitteli ilmastohelpotushankkeen ensimmäisiä johtopäätöksiä.
Hihoja kääritään kolmessa pilottikaupunginosassa, joista yksi lähiöalue kuuluu Espanjan köyhimpiin. Asukkaiden näkemyksiä kartoitetaan.
”Osa suunnitelluista ilmastonmuutoksen vastatoimista voi vaikuttaa vähäisiltä, mutta niillä on merkitystä urbaanin lämpötilan kontrollissa”, Pico sanoo.
Argentiinalainen Dulce Grosso (oik) ja meksikolainen Martha Torres harjoittelivat viherseinän istuttamista biologian laitoksen opettajien Carlos Medinan ja Alfredo Rubion ohjauksessa.
Madridilainen Silvia Romero (vas) ja sevillalainen Olga Simo tutkivat, miten heidän istuttamansa kasvit pärjäsivät rakennuksen viherseinässä.
Katukiveysten valinnassa painaa, imeekö kivi päivällä kuumuutta, joka hohkaa yöhön. Olisiko parempi poistaa laatoitusta?
Kaupungin rahoittamiin kokeiluihin kuuluu puiden ja kasvillisuuden istuttamista, julkisten rakennusten katto- ja viherseinäprojekteja, lämpöstressiä lievittäviä solisevia suihkulähteitä sekä vehreitä pergoloita ja suojapressuja katujen ylle.
OPISKELIJAT pulisevat iloisesti korkeakoulun sisäpihalla. Jakarandapuut ovat ravistaneet violetteja kukintojaan suojamarkiisin päälle. Jakarandat, plataanit sekä ombu ovat tutkijoiden suosikkeja varjostaviksi istutuspuiksi halki kaupungin.
Upeasta arkkitehtuurista ja loistokkaista puistoista maineikas Sevilla on aina ollut Picon mukaan tarkka imagostaan. Viime vuosisadan lähiörakentamisessa ilmaston vaikutus jäi kuitenkin retuperälle ja unohtui osassa ydinkeskustaakin.
Tutkijaryhmä on ammentanut vanhoista asiakirjoista tietoa, voidaanko aiempien sukupolvien helteentorjuntakeinoja hyödyntää. Myös Sevillan 1992 maailmannäyttelystä haetaan ideoita.
”Aikajana ulottuu antiikin roomalaisvallan kaudelle kahden tuhannen vuoden päähän”, sanoo arkistoja penkonut historioitsija ja arkkitehti Carlos Plaza. Hän vie HS:n pikakierrokselle vanhimpiin kortteleihin.
Historioitsija ja kaupunkiarkkitehtuurin tuntija Carlos Plaza on saanut tehtäväksi selvittää, miten sevillalaiset ovat kautta historian pärjänneet kuumuudessa ja voidaanko keinoja soveltaa nyt.
Historioitsija Carlos Plazan mielestä kaiken arkisen elämisen, rakennusten, työ- ja kouluaikataulujen, pukeutumisen ja ruokakulttuurin on sisäistettävä ilmastonmuutos.
Arabivalloittajien jäljiltä kaupunkiin jäi mahtavia monumentteja mutta myös hyvin kapoisia katuja.
”Ahtailla kujilla on varmasti torjuttu auringon säteilyä”, Plaza sanoo.
Talojen yläkerroksista ripustettiin purjeiksi nimitettyjä suojakankaita entisaikoinakin. Myös tuulella on ollut rooli.
Rakennusten sisäpihat aukesivat kaduille, jotta ilmaa pääsi virtaamaan. Nyt lukitut portit tukkivat tuuletusta.
Astumme hämärään sisäpihaan pimeästä porttikongista. Puiden suojaamalla pihalla on moskeijan rauniot. Tämä on ilmastosopeutumista yli tuhannen vuoden takaa. Mutta suihkulähteessä ei virtaa vesi, Plaza suree.
Viileät ja avoimet porttiholvit kuuluvat Sevillan vanhankaupungin kudokseen.
Arabivaltiaiden 800-luvulla rakennuttaman moskeijan rauniot ovat Jumalaisen Salvadorin kirkon sisäpihalla.
VEDEN läsnäolo on otettu osaksi Sevillan ilmastohätätoimia, mutta myös vesivarantojen hupeneminen kurittaa. Kuivuus on noussut Espanjan ja länsinaapurin Portugalin keskeisten uutisten joukkoon.
Espanjan patoaltaiden pinta on madaltunut viikko toisensa jälkeen monilla alueilla. Jokiuomia tyhjenee. Tilanne on hälyttävin täällä Andalusiassa sekä Kataloniassa.
”On kevät, eikä ole satanut. Olemme kuumuutta enemmän huolissamme veden riittävyydestä. Puhumme siitä jatkuvasti niin työpaikalla koulussa kuin ystävien kesken. Ilmassa leijuu pölyä, ja allergiat lisääntyvät”, sevillalainen opettaja Yolanda González sanoo puiston nurmella.
Joillakin paikkakunnilla kotitalouksien vedenkulutusta on alettu rajoittaa sakkojen uhalla.
”Mietimme, joudutaanko juomaveden säännöstelyyn Sevillassakin”, Gonzálezin puoliso Raul Vivas sanoo.
Pariskunnan koirat kirmaavat nurmella lukuisien karvaturrien seurassa. Iltakahdeksalta lämpötila on 34 astetta. Lukiolainen Cristina Días kertoo koiransa pulahtavan suihkulähteeseen jäähtymään, vaikka se on kiellettyä.
”Koulussa roiskimme toistemme päälle juomapulloista vettä”, 17-vuotias Días sanoo. Hänestä juuri nyt on mitä sopivin sää.
”Pian taas huononee. Se tarkoittaa, että kovimmat helteet alkavat.”
Yolanda González ja Raul Vivas ulkoiluttavat koiriaan Lunaa ja Curroa tapansa mukaan María Luisan puistossa ennen iltayhdeksää.
Cristian Galan Martínez ulkoilutti yhdeksän kuukauden ikäistä Gala-tytärtä iltakahdeksalta, kun mittari näytti enää 34 astetta.
Tyttärensä kanssa puistossa leikkivä Cristian Galan Martínezilla kertoo olleensa töissä riisiviljelyksillä. Sevillan maakunnan ”valkeaa kultaa” ei pystytty tänä keväänä kylvämään, oli liian kuivaa.
Maanomistajat yrittävät vuokrata tai myydä karrelle paahtuneita peltoja aurinkosähköpaneelien asentamiseen, koneenkäyttäjä Galan Martínez kertoo.
”Sadon kadosta seuraa elintarvikkeiden kallistuminen”, hän povaa.
Lukiolainen Cristina Díaz toi koiransa puistoon. Koirat jäähdyttelevät suihkulähteen altaalla, vaikka se on kiellettyä, hän kertoi.
Sevillaa halkovan Andalusian pääjoen Guadalquivirin varrelle ilmaantui ulkoilijoita heti auringon laskiessa iltayhdeksän aikaan.