Uzbekistanissa järjestetään tänään kansanäänestys perustuslakiuudistuksista, joiden myötä presidentti Shavkat Mirzijojev voisi jatkaa vallassa jopa vuoteen 2040 saakka.
Vaaliviranomaisten mukaan äänestyspaikat avautuivat sunnuntaina aamukahdeksalta eli Suomen aikaa aamukuuden aikoihin.
Viranomaisten mukaan uudistus parantaisi hallintoa ja ihmisten elämänlaatua Keski-Aasian maassa. Kaikkiaan 35 miljoonan asukkaan muslimienemmistöinen Uzbekistan on Keski-Aasian runsasväestöisin valtio, ja maan kansalaisten oikeuksia on pitkään rajoitettu merkittävästi.
Viranomaisten puheista huolimatta uudistuksesta odotetaan koituvan kuitenkin eniten hyötyä presidentti Mirzijojeville, sanovat poliittiset tarkkailijat.
Uudistuksien odotetaan nostavan presidenttikauden pituuden viidestä vuodesta seitsemään ja tarjoavan kahta lisäkautta 65-vuotiaalle Mirzijojeville. Toteutuessaan uudistus ja jatkokaudet pidentäisivät hänen valtakauttaan siis vuoteen 2040.
Ei ole juurikaan epäilyksiä siitä, etteikö uudistuksia hyväksyttäisi maassa, jossa median toimintaa kontrolloidaan tiukasti.
Kaksi uutistoimisto AFP:lle nimettömänä kommentoinutta Uzbekistanin valtionmedian toimittajaa sanoo, että heitä on määrätty käsittelemään Uzbekistania, kansanäänestystä ja presidenttiä positiiviseen sävyyn.
Kumpikin heistä sanoo sensuurin lisääntyneen kansanäänestyskampanjan aikana.
Hallinto on nähnyt paljon vaivaa äänestyksen legitimoimiseksi. Hallinto on muun muassa kutsunut paikallisia kuuluisuuksia mielenosoituksiin ja konsertteihin, joissa nämä ovat ylistäneet sekä ehdotettuja uudistuksia että Mirzijojevia.
Mainostaulut ympäri maan pääkaupunkia Taškentia ovat puolestaan esittäneet kuvitteellisia keskusteluja äänestäjien välillä.
Kampanja on näyttänyt toimivan. 18-vuotias opiskelija Agay Danilov sanoo kansanäänestyksen olevan hyvä idea.
”Voimme valita maamme tulevaisuuden”, Danilov lisää.
Nykyinen presidentti Mirzijojev nousi valtaan vuonna 2016 edeltäjänsä Islam Karimovin kuoleman jälkimainingeissa. Hän on tehnyt uudistuksia, jotka ovat kumonneet joitain Karimovin kovia päätöksiä.
Mirzijojev toimi 13 vuotta Karimovin uskollisena pääministerinä, mutta maalaa itsestään nyt kuvaa paljon edeltäjäänsä edistyksellisempänä hahmona.
Ranskassa sijaitsevan Lyonin katolisen yliopiston tutkijan Olivier Ferrandon mukaan perustuslakiuudistus on eräänlainen lippulaivatoimi Mirzijojeville, kun hän pyrkii vapautumaan edeltäjänsä perinnöstä.
Vaikka on ymmärrettävää nähdä vain Mirzijojevin pyrkimykset pysyä vallassa, ei uudistuksia tulisi Ferrandon mukaan tulkita vain itsevaltaiseksi käänteeksi.
Islam Karimov johti maata ensin vuodesta 1989 neuvostotasavallan kommunistisen puolueen johtajana ja sittemmin Neuvostoliiton romahduksen jälkeen presidenttinä vuosina 1991–2016.
Ehdotusten joukossa on muun muassa kuolemanrangaistuksen kieltäminen ja ihmisoikeuksien suojeleminen Mirzijojevin ”uudessa Uzbekistanissa”. Hänen mukaansa perustuslakiuudistusten yhtenä tavoitteena on tarjota kansainväliselle yhteisölle takeet demokraattisesta kehityksestä Uzbekistanissa.
”Meidän on tietysti nähtävä, pystyykö tämä perustuslakiuudistus – – ylittämään pelkän kosmeettisen vaikutuksen ja pannaanko se täysimääräisesti täytäntöön ihmisten arjessa”, Ferrando sanoo.
Karimovin hallintokauden aikana maassa oli muun muassa järjestelmällistä pakkotyötä puuvillan sadonkorjuussa, mielenosoittajien surmaamisia vuonna 2005 sekä kertomuksia kidutuksista. Vankeja on kerrottu muun muassa keitetyn ja jäädytetyn.
Tyranniksi kuvailtu Karimov johti maata ensin vuodesta 1989 neuvostotasavallan kommunistisen puolueen johtajana ja sittemmin Neuvostoliiton romahduksen jälkeen presidenttinä vuosina 1991–2016.
Istuvan presidentin Mirzijojevin ajamista uudistuksista huolimatta aktivistit kertovat ihmisoikeusloukkausten jatkuvan maassa. Viranomaiset eivät ole myöskään antaneet merkkejä siitä, että poliittisen opposition muodostumista oltaisiin hyväksymässä Uzbekistanissa.
Vuonna 2022 ainakin 21 ihmistä kuoli mielenilmauksissa Karakalpakstanin autonomisen tasavallan alueella. Ihmisoikeusaktivistit ovat syyttäneet viranomaisten käyttäneen tappavaa voimaa mielenosoittajia vastaan. Protesteissa vastustettiin suunniteltuja perustuslakiuudistuksia, jotka olisivat läpi mennessään heikentäneet Karakalpakstanin asemaa. Mirzijojev luopui sittemmin aluetta koskevista uudistuksista.